Lukijoilta: Ilmastonmuutosta ei voida ratkaista ilman toivoa paremmasta huomisesta

Ilkka-Pohjalaisen artikkelissa Mielen muutos (18.2.2020) käsiteltiin pohjalaisnuorten pelkoja ja toiveita ilmastonmuutokseen liittyen. Jutussa oltiin aivan asian ytimessä, sillä tunteilla on erittäin keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Nuorten ilmastolakot ovat nostaneet parrasvaloihin tiedostavan ja äänekkään joukon seuraavan sukupolven edustajia. Heitä yhdistää huoli ilmastonmuutoksesta ja halu toimia paremman huomisen puolesta.

Tämä ei ole kuitenkaan koko kuva suomalaisista nuorista.

Sanomalehtien liiton tässä kuussa ilmestynyt ilmastokysely 13–18-vuotiaille suomalaisnuorille sisälsi osin hätkähdyttäviä tuloksia. Peräti joka viides nuori ei usko, että ilmasto muuttuu.

Vaikka aikuisväestön keskuudessa on paljon erimielisyyksiä ilmastopolitiikkaan liittyen, ilmastonmuutoksien kieltäjien osuus on vain muutaman prosentin luokkaa.

Myös Linda Degermanin muutamia vuosia sitten tarkastettu väitöskirja osoittaa, että yhdeksäsluokkalaisten käsitykset ilmastonmuutoksesta ovat puutteellisia ja osin jopa vääriä.

Useampi kuin joka kolmas nuori kertoo haluavansa lukea uutisjuttuja siitä, mistä ilmastonmuutoksessa on oikein kyse.

Useat viime vuosina ilmestyneet tutkimukset osoittavat, että tunteilla on suuri rooli ilmastoystävällisten toimintatapojen omaksumisessa.

Erityisen tärkeitä ovat myönteiset, tulevaisuuden toivoa herättävät ajatukset. Pelko ja kokemus ilmastonmuutoksen vääjäämättömästä etenemisestä taas passivoivat ja saavat ihmiset kääntymään sisäänpäin.

Ilmastonmuutos kuitenkin aiheuttaa enemmistölle nuorista epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta.

Sanomalehtien liiton kyselyssä vain 16 prosenttia nuorista kertoi kokeneensa toiveikkuutta seuratessaan ilmastonmuutosuutisointia.

Paljon yleisempää oli ollut tuntea ahdistusta, voimattomuutta ja pelkoa.

Toisaalta yleisin uutisoinnista kimmonnut tunne oli halu tehdä jotain ilmaston eteen.

Toivoa siis vielä on.

Me aikuiset voimme osaltamme olla tukemassa nuorten tulevaisuudenuskoa osoittamalla, että muutos on mahdollista ja antamalla nuorten löytää omia tapoja toimia.

Kuten Ilkka-Pohjalaisen haastattelemat nuoret osuvasti toteavat, kokemus omien tekojen merkityksestä on kaiken keskiössä. Kyse voi olla niin kierrätyksen alullepanemisesta kotona kuin kasvisruokailun mahdollistamisesta koulussa.

Annu Perälä

projektitutkija Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushanke InnoLab-tutkimusalusta, Vaasan yliopisto

Kommentoi