Lukijoilta: Inhimillisyys voitti – maksuhäiriöjärjestelmä uudistuu

Viime päivät ovat – kuten iso osa koko viime vuodesta – eduskunnassa pyörineet paljon koronapandemiaan liittyvien sulkujen ja tukipakettien ympärillä. Tässä kolumnissa tulen kuitenkin keskittymään iloiseen uutiseen, eli siihen, että sairasta maksuhäiriöjärjestelmäämme vihdoin kehitetään huomattavasti inhimillisempään ja taloudellisesti järkevämpään suuntaan.

Nykyisessä järjestelemässä koen ehkä kaikista eniten yleisen oikeustajun vastaisena sen, että huomautukset voivat jäädä roikkumaan rekisteriin jopa vuosiksi sen jälkeen, kun itse velka on kiistattomasti maksettu. Merkintä voi usein hankaloittaa esimerkiksi asunnon, vakuutuksen tai puhelinliittymän hankkimista. Maataloustuottajalle tämä voi aiheutua ongelmia eläinravinnon hankkimisessa.

Suomessa on tällä hetkellä noin 400 000 kansalaista, joilla on maksuhäiriömerkintöjä.

Itse olin läheisessä yhteydessä tähän järjestelmään, kun melkein 20 vuotta sitten opiskelujeni ohella aloitin työskentelyn pankin lakiasioiden osastolla.

Jo viime vaalikaudella työskentelimme kaikkia puolueita edustavien kollegoiden kanssa monipuolisesti järjestelmän uudistamiseksi. On pidetty lukemattomia puheita, tehty lakialoitteita, kirjallisia kysymyksiä sekä mm. järjestetty keskustelutilaisuuksia valtiohallinnon edustajien, perintätoimistojen, pankkialan, Takuusäätiön, Finanssivalvonnan, Kuluttajaliiton, Suomen Asiakastiedon sekä Suomen Yrittäjien edustajien kanssa.

Vaikka lakiehdotuksemme ovat vuosien varrella keränneet yli 100 nimeä – eli enemmistö kansanedustajista – on asia jostain syystä aina kohdannut vastustusta oikeusministeriön virkamiesten puolesta. Valitettavasti useissa tapaamisissa vuosien varrella on nähty, että syvemmästä ymmärryksestä – ja ennen kaikkea halusta – järjestelmän ennakoivaan kehittämiseen inhimillisempään ja taloudellisesti järkevämpään suuntaan on yksinkertaisesti ollut puutetta.

Käännekohta tuli viime vuonna, kun eduskunta hyväksyi vaatimuksen, jonka olimme talousvaliokunnassa (TaVM 12/2020, lausunto n:o 4) laatineet: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto kiirehtii maksuhäiriörekisteriä koskevaa lainsäädäntöä siten, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet maksuhäiriömerkinnän perusteena olleet maksut asianmukaisesti, tulee poistaa rekisteristä yhden kuukauden kuluttua maksun suorittamisesta”.

Erinomaisista kollegoista, joiden kanssa tätä asiaa on aktiivisesti ajettu vuosien varrella, haluan erityisesti kiittää seuraavia: Jari Myllykoski (vas.), Arto Satonen (kok.), Kike Elomaa (ps.) sekä Arto Pirttilahti (kesk.). Myös entinen kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Lars-Erik Gästgivars (r.) ansaitsee kiitoksen konkreettisesta työstään näissä asioissa.

Huolimatta siitä, että pitkä projekti maksuhäiriöjärjestelmän uudistamiseksi nyt vihdoin Ruotsalaisen kansanpuolueen oikeusministerin aikana etenee asian ollessa jo virallisesti lausuntokierroksella, ei voi olla pohtimatta, miksi tähän pisteeseen pääseminen on vaatinut niin uskomattoman paljon aikaa ja työtä. Valitettavasti on toistettava, että vuosien varrella on havaittu paljon inhimillisyyden puutetta ja myös puutteellista ymmärrystä talouden dynamiikasta.

Moni asia on loppupeleissä kiinni motivaatiosta. Ihmisillä täytyy olla todellinen mahdollisuus päästä eroon leimasta sekä otsasta, että rekisteristä. Jos näin ei ole, on meillä tulevaisuudessa yhä pienempi osuus ihmisiä, jotka ovat motivoituneita työskentelemään, yrittämään sekä ottamaan riskejä luomalla työpaikkoja muille. Suuri osa sekä henkiseen pahoinvointiin että mm. päihderiippuvuuteen liittyvistä haasteista on suoraan kytköksissä taloudellisiin huoliin.

Henkilökohtaisesti olen vakuuttunut siitä, että nyt käynnissä oleva maksuhäiriöjärjestelmän uudistus tulee konkreettisesti auttamaan kymmeniä tuhansia suomalaisia 2020-luvulla. Kyse on myös valtavista positiivisista sosioekonomisista vaikutuksista.

RKP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi