Lukijoilta: Isien vanhemmuusimago tarvitsee normalisoimista ja modernisoimista

Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain harva suomalaisista isistä pitää pidemmän isyysvapaan tai isyysvapaata ollenkaan. Esimerkiksi Ylen 21.3.2017 julkaiseman uutisen mukaan isät ovat keskimäärin neljä viikkoa isyysvapaalla yhdeksästä mahdollisesta, joihin heillä on oikeus ja 20 % isistä ei pidä ollenkaan isyysvapaata, joihin heillä on oikeus (https://yle.fi/uutiset/3-9516703).

Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että molemmat vanhemmat ovat mukana ja läsnä jo varhaiskasvatuksessa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että isät olisivat pidempään isyysvapailla lapsen ollessa pieni ja näin ollen isät voisivat osallistua entistä enemmän lastensa kasvatukseen ollessaan pidempään vanhempainvapailla. Se ei tietenkään ole mitään vapaiden viettoa, vaan rauhaa saada tutustua uuteen tulokkaaseen ilman työelämän luomia paineita.

Isien pidemmät vapaat hyödyttävät koko perhettä ja se on suuri etu sekä lapselle että koko perheelle. Lisäksi se tuo lisää tasa-arvoa kotona, jossa äidin ei tarvitse ottaa koko vastuuta perheestä ja kotitöistä.

Pidempää isyysvapaata pidettäessä isät saavat kotona ollessaan paremman itsetunnon vanhempana. He tuntevat vaikuttavansa merkittävästi lapsen kehitykseen ja että he ovat lapselle tärkeitä ja tarvittavia. On tärkeää, että isät tuntevat hallitsevansa ja kykenevänsä ottamaan vastuun ja huolehtimaan uudesta tulokkaasta.

Hyvin todennäköisesti isien varhainen osallistuminen lastensa elämään ja kasvattamiseen jatkuu myös lasten vanhetessa. Kaksi tasa-vertaisesti mukana olevaa vanhempaa tarjoavat lapselle turvallisemman ympäristön, jossa lapsi on vähemmän haavoittuvaisempi ja jossa lapselle kehittyy parempi kognitiivinen, sosiaalinen sekä tunne- ja psykologinen ymmärrys.

Yhteiskunnan, sekä työnantajien tuleekin kannustaa isiä olemaan pidempään isyyslomalla tai ottamaan ylipäätään isyysvapaata lasten kanssa. Neuvoloissa kukaan ei neuvonut minua isän rooliin, eikä minulle kukaan kertonut, mistä löytyisi isäkerhoja, joissa voisin tavata samassa tilanteessa olevia muita isiä.

Sanotaan, että äidin rooliin kasvaa luonnostaan. Oletetaanko, että myös isän rooliin kasvetaan samanlailla? Isät tarvitsevat mahdollisuuksia ja työkaluja oman kasvatuksellisen tiedon ja taidon kehittämiseen, verkostoitumiseen ja kenties myös oman uran edistämiseen siinä samalla.

Isyysvapaat ovat tasa-arvokysymys. On lapsen kannalta äärettömän tärkeää, että voimme parantaa isien tahtoa hoitaa lapsiaan, uskallusta ottaa pidempi isyysloma ja vaikuttaa siten työelämän, talouden ja yhteiskunnan tilanteeseen ja kehittymiseen. Kotona olevat isät osallistuvat yhteiskunnan kehittämiseen myös siten, että kotona ollessaan äideillä on nopeampi ja helpompi mahdollisuus palata takaisin työelämään.

Jotta asenteet Suomessa muuttuisivat positiivisempaan suuntaan isyysvapaissa, tarvitsemme mukaan myös työnantajia. Työnantajille voisi myötää esimerkiksi ”vanhempainystävällinen” -sertifikaatin, jonka avulla työnantajat ja yritykset saavat positiivista huomiota ja julkisuutta myös mediassa. Tämä sertifikaatti puolestaan voi johtaa siihen, että parit, jotka suunnittelevat lasten hankkimista lähitulevaisuudessa, uskaltavat hakea myös työtehtäviin näiden työnantajien parista ja lahjakkaat ja osaavat ihmiset myös hakeutuisivat myös tällaisten työnantajien pariin. Tällöin myös työnantajat voittavat saadessaan parhaat osaajat palvelukseensa.

Viime aikoina on keskusteltu paljon isien roolista lasten elämässä ja siitä, uskaltavatko isät jatkaa pidempää isyysvapaata. Jos isät pitävät pidemmät isyysvapaat tai isyysvapaata ylipäätään, niin se helpottaisi myös äitien paluuta esimerkiksi osa-aikatöihin.

Paluu työelämään saattaa olla vaativaa, tai jopa melkein mahdotonta, jos äiti on ollut kotona yksin esimerkiksi kolme–neljä vuotta lastensa kanssa. Lapsille on tärkeää luoda luonnollinen suhde molempiin vanhempiinsa ja näin voitaisiin tarjota ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua kasvatukseen.

Suomi on tämän vuoden Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Tämä olisi todella tärkeä teema nostaa esille ja Suomi voisi toimia tässäkin esimerkkimaana. Antoihan Suomi kolmantena maana maailmassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 ja Suomea on pidetty yhtenä tasa-arvon suunnannäyttäjistä maailmalla.

Nyt Suomella olisi loistava tilaisuus näyttää myös perhetasa-arvoa vuonna 2021 Suomen toimiessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana ja koska hallitus on tehnyt pitkään odotetun perhevapaauudistuksen.

Markus Lyyra

asiantuntija

Pohjola-Norden

Kommentoi