Lukijoilta: Jokaisella tukea tarvitsevalla oikeus ja mahdollisuus toimia ja osallistua

Jokaisella tukea tarvitsevalla henkilöllä tulee olla oikeus ja mahdollisuus toimia ja osallistua osana yhteisöjään ja yhteiskuntaa itselleen mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Toimintaa ja osallistumista harvoin estää diagnoosi, hyvin usein kuitenkin toimintaa ja osallistumista rajoittaa ja estää ja mahdollistaa oikea-aikaisen ja oikeanlaisen tuen saanti.

Tuen saannin taustalla tulee olla tuen tarpeen arviointi, jonka tulisi tapahtua myös moniasiantuntijuuden lähtökohdista.

Moniasiantuntijuus korostaa sitä, että asiantuntijuutta on tukea tarvitsevalla henkilöllä erityisesti sekä myös hänen läheisillään sekä hänen ympärillään työskentelevillä ammattilaisilla. Varsin usein vieläkin törmää asenteeseen, jossa tukea tarvitsevan henkilön perhettä ja läheisiä ei nähdä asiantuntijoina. Kuitenkin samaan aikaan puhumme kokemusasiantuntijuudesta ja tiedämme, että myös kokemusasiantuntijuus ja ammatillinen asiantuntijuus voivat yhdistyä. Asiantuntijuus tulisikin nähdä vahvana yhteistyön mahdollisuutena, ei uhkana. Tavoitehan on yhteinen: kokonaisvaltainen tuki ja mahdollisuudet toimijuuteen ja osallisuuteen.

Tukea tarvitsevan lapsen, nuoren, aikuisen ja jopa ikäihmisen toiminta ja osallistuminen yhteisöissään ja yhteiskunnassa voidaan nähdä eri tavoin. Diagnoosilähtöisen ajattelun sijaan olennaista olisi nähdä toimintakyvyn tuen ja elinikäisen oppimisen tuen tarve ja tuen saavutettavuus. Rajoitteena voidaan nähdä myös pelkästään jokin yksi, erityisesti tukea tarvitsevaan henkilöön liittyvä tekijä, jättäen huomiotta esimerkiksi toimintaympäristön ominaisuus tai vaikkapa toimintaympäristön vuorovaikutuksen merkitys toimintaa ja osallistumista mahdollistamassa, edistämässä tai rajoittamassa.

Kasvatuksen ja kuntoutuksen yhdyspintaan sijoittuneen väitöstutkimukseeni (From 2010) perustuvan kehittämistyön aikana on kirkastunut, että tukea tarvitsevan lapsen ja mielestäni myös nuoren, aikuisen sekä ikäihmisen toiminta ja osallistuminen on monen tekijän summa tai erotus. Tulisikin voida havainnoida ja määrittää näitä tukea tarvitsevan lapsen sekä myös nuoren, aikuisen ja ikäihmisen toimintaan ja osallistumiseen liittyviä tekijöitä.

Kun toimintaa ja osallistumista rajoittavia tekijöitä moniasiantuntijoiden yhteistyössä havaitaan, voidaan rajoittavia tekijöitä myös muovata toimintaa ja osallistumista mahdollistaviksi tekijöiksi. Tällaisessa muovaamistyössä yksikin pieni muutos on vaikuttava.

Kehittämistyössämme myös havaitsimme, että tällaisessa muovaamistyössä tapahtuu niin tukea tarvitsevien henkilöiden kuin myös heidän kanssaan työskentelevien moniasiantuntijoiden voimaantumista, kun yksikin pieni teko vaikuttaa. Samalla rakentuu ja vahvistuu yhteinen arvoperusta ja asennoituminen kaikkien oikeuteen toimia ja osallistua osana yhteisöjään ja yhteiskuntaa, tuettuina. Tämä vaatii kuitenkin usein ”asioiden näkemisen toisin”.

Nähdäänkö esimerkiksi, miten erilaiset toimintaan ja osallistumiseen liittyvät rajoittavat ja mahdollistavat tekijät kietoutuvat yhteen ”kompleksisesti” ja huomioidaanko, että tietynlaiset vaikkapa ammatilliset toimintakäytänteet voivat muotoutua tukea tarvitsevien henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa eri toimintaympäristöissä ”systeemisesti”? Jos työkaluna on vasara, nähdäänkö ”ongelmana” helposti olevan aina naula?

Kun näkökulmia ja tarkastelutapoja systeemeissä ja organisaatioissa kehitetään, voikin avautua todellisuuskuva, jossa pääsemme yhteistyössä määrittelemään tukea tarvitsevan henkilön toiminnan ja osallistumisen tavoitteita uudelleen, löydämme uusia keinoja muovata jokaisen tukea tarvitsevan henkilön toimintaa ja osallistumista mahdollistavia ja edistäviä tekijöitä. Näin voimme myös mahdollistaa ja edistää tukea tarvitsevan henkilön oikeutta toimia ja osallistua osana yhteisöjään ja yhteiskuntaa inklusiivisesti, poistaen samalla vaikkapa alueellista eriarvoisuutta. Inklusiivisuuden kehittyminen yhteiskunnassa vaatii myös yli puoluerajojen yltävää arvokeskustelua ja toimenpiteitä. Aitoa vuorovaikutusta.

Kristine Järnefelt

KT, erityispedagogiikan asiantuntija, ent. yliopiston lehtori, kehitysjohtaja sekä tukea tarvitsevan henkilön läheinen

Alajärvi

Kommentoi