Lukijoilta: Julkisen ja yksityisen yhteistyöllä parempia sotepalveluja

Kuluneella viikolla julkaistiin sotepalveluiden alueellisen kehittämisen valtiontuet. Jokainen maakunta ja Helsinki saavat taloudellista tukea osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysohjelmaa ja rakenteellista uudistamista.

Tavoitteina on mm. lyhentää perusterveydenhuollon hoitojonoja siten, että sotepalveluja saisi viikossa. Tavoitteena on myös saada siirrettyä painopistettä kalliista erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin.

Yhtenä kehittämiskohteena joka maakunnalta on edellytetty mielenterveyspalvelujen helpompaa saatavuutta.

Kehittämishankkeille asetetut valtakunnalliset tavoitteet ovat erittäin kannatettavia, sillä selvitysten mukaan (mm. OECD) Suomen terveydenhuollon ongelmat ovat erityisesti perusterveydenhuollon saatavuudessa ja palveluketjujen sujuvuudessa.

Viimeksi mainittu ongelma heikentää erityisesti moni- ja pitkäaikaissairaiden ihmisten (diabetes, sydänsairaudet, syöpä jne.) hoidon laatua ja vaikuttavuutta.

Ongelmien korjaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sen ovat menneet vuodet osoittaneet. Erityisesti perustason palveluiden vahvistaminen on vaativa tehtävä. Terveyskeskuksista puuttuu joko rahaa tai työntekijöitä – useimmiten molempia. Jos työ on pakkotahtista, etkä ammattihenkilönä pysty keskittymään potilaaseen kunnolla, on huono kierre – ja siten myös tulos – valmis.

Eli tarvitaan lisää rahaa, lisää osaavia ja motivoituneita työntekijöitä sekä hyvää johtamista. Myös eri kuntien hyviä käytäntöjä kannattaa hyödyntää. Paluuta väestövastuiseen toimintaan ja/tai omalääkäri–omahoitaja -malliinkin on ehdotettu.

Koska lisätyöntekijöitä ei ”tuosta noin vain” kuitenkaan oteta, ehdotan, että uskalletaan hyödyntää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Niin tekevät muutkin maat.

Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistoimintaa on maassamme kehitetty monin tavoin vuosien varrella. Hyödynnetään rohkeasti niitä kokemuksia.

Esimerkiksi Kelan rahoituksella kokeiltiin neljässä kaupungissa vuosina 1985–1993 toimintamallia, jossa yksityisinä ammattiharjoittajina työskennelleet lääkärit toimivat omalääkäreinä ko. kaupungin heille osoittamalle väestölle. Nyt voisi ammattiharjoittamistoimintaa laajentaa myös muihin ammattiryhmiin.

Viime hallituskaudella pilotoitiin hyvin tuloksin palvelusetelikäytäntöjä ja henkilökohtaista budjettia. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on hyviä kokemusta myös yksityisistä terveyskeskuksista.

Totuus on, että uusia tapoja tuottaa palveluja tarvitaan. Hallituksen kannattaa heittää pois ideologiset, yksityisiä palveluja kammoavat aatoksensa ja lähteä kehittämään palveluja ihmisten tarpeista lähteviksi.

Julkinen sektori pysyy palvelujen järjestäjänä, ja siten julkisella sektorilla on ”piuhat käsissä”, joten siitä ei tarvitse huolehtia.

Perusterveydenhuollon ja -sosiaalihuollon palvelujen pikainen vahvistaminen on nimittäin välttämätöntä. Ei ainoastaan sairaiden ihmisten, vaan myös erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemisen kannalta.

Mitä nopeammin se tehdään, sen parempi, nimittäin tämä koronavuosi aikaansaa ennen näkemättömät kustannukset jo ennestään vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille.

On myös muistettava, että pelkillä hankerahoilla soten ongelmat eivät poistu. Sekin on vuosien saatossa todettu.

Kokoomuksen kansanedustaja Seinäjoelta

Kommentoi