Lukijoilta: Kääntäjien, tulkkien ja kieliasiantuntijoiden koulutuksen rahoitus turvattava

Kääntäjän ammatti on maailman vanhimpia ammatteja, mutta kieliasiantuntijoiden ja käännös- ja tulkkausviestinnän asiantuntijoiden osaaminen on nykypäivänä paljon laveampaa.

Kieliasiantuntijat ovat paitsi viestin välittäjiä myös yhä useammin erilaisten sisältöjen tuottajia. Ammattikääntäjää tai -tulkkia tarvitaan, jotta kielellisten oikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen voidaan taata. Torstaina 30. syyskuuta juhlittiin YK:n kansainvälistä kääntäjienpäivää ja 26. syyskuuta vietettiin Euroopan kielten päivää. Juhlatunnelmaa latistaa se, että kielten ja kääntämisen koulutusohjelmista on nipistetty korkeakouluissa jatkuvasti. Kielten opetuksesta nipistäminen näkyy jo peruskoululaisten mahdollisuuksissa valita opiskeltavia kieliä. Osin tämän vuoksi yhä harvempi päätyy opiskelemaan kieliasiantuntijaksi.

Kansainvälisyytemme ja monimuotoinen yhteiskuntamme nojaa monipuoliseen kielitaitoon, mutta arkitaidon lisäksi tarvitaan myös syvällistä kielen ammattilaisuutta. Pelkkä englanti tai tekoälyn käyttäminen eivät riitä menestyksekkäässä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tekoäly kehittyessään helpottaa tulevaisuudessa kieliammattilaisten työtä ja käännösten saatavuutta, mutta ihmistä tarvitaan luovuutta ja nyanssien tulkintaa vaativissa tehtävissä. Moni yhteiskunnan toiminto on riippuvainen pätevistä ja koulutetuista kielten ja kulttuurien ammattilaisista.

Syvällinen osaaminen ja ammattitaito kehittyy ajan myötä. Siksi jo peruskouluissa pitäisi voida valita kieliä laajasti ja korkeakouluille tulisi taata riittävä rahoitus myös humanistisissa aineissa.

Hanna Gorschelnik

toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat ry

Linda Ahlblad

puheenjohtaja, Suomen kieliklusteri Kites ry

Turkka Kulmala

puheenjohtaja, Suomen kielipalveluyritykset ry (SKY)

Jenni Kavén

va. toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry (SKTL)

Kommentoi