Lukijoilta: Kasvava hoitovelka voi johtaa ennenaikaisiin kuolemiin

Koronaepidemia on koetellut maatamme viime keväästä saakka. Epidemialla on monia vaikutuksia.

Eri lähteissä on kuvattu epidemian vaikutuksia mm. terveyteen, koulujen ja oppilaitosten toimintaan sekä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin, ihmisten yksinäisyyteen, mielenterveyteen, lastensuojelun tarpeeseen, lähisuhde- ja muuhun väkivallan esiintymiseen, kuntien talouteen, yrittäjien selviytymiseen jne.

Terveydenhuollossa koronaepidemialla on vaikutuksia myös hoitojen ja palvelujen saatavuuden vaikeutumiseen, ja onkin syntynyt paljon nk. hoito- ja palveluvelkaa. Suunniteltuja hoitoja ja toimenpiteitä terveydenhuollon yksiköissä on jouduttu koronavirusepidemian takia siirtämään ja odotusajat ovat venyneet.

Hoitovelkaa on kerryttänyt myös se, että potilaat itse ovat pitkittäneet tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumista sekä peruneet vastaanottoaikoja.

Hoitovelka on kasvanut merkittävästi monien sairauksien hoidossa. Korona-aika on pidentänyt mm. sydämen ja syöpien leikkausjonoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan suun terveydenhuollossa hoitovelkaa on kertynyt yhteensä noin 1,3 miljoonan käynnin verran.

Hoito- ja seurantakäyntien viivästymiset johtavat usein sairauksien pahenemiseen. Jo pelkästään hammashuollon saatavuusongelmat tulevat vaikuttamaan esimerkiksi sydän- ja verisuonisairastumisiin, koska hammasterveydellä ja sydänterveydellä on selkeä todettu yhteys.

Suun tulehdukset ylläpitävät kehossa matala-asteista tulehdustilaa, jolla on vaikutusta myös valtimotaudin syntyyn.

Hammashoidon saatavuusongelmat voivat pitkittää myös jo muutenkin venyneitä leikkausjonoja. Useat leikkaukset nimittäin edellyttävät, että suun ja hampaiden terveys on tarkastettu ennen leikkausta.

Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa riski, että koronaepidemian takia hoitamatta jäävät vaivat voivat aiheuttaa sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. Siksi hoitovelka on saatava nopeasti pois.

Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tulee seurata tarkkaan, ettei jonoja pääse syntymään. Näiden tietojen on oltava julkisia, mitä ne eivät vielä tällä hetkellä ole.

Kansalaisten tulee pystyä avoimesti näkemään hoitojonojen tilanne esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten nettisivuilta, voidakseen tehdä päätöksiä mihin kannattaa hakeutua.

Terveydenhuoltolain mukaan potilaalla on vapaus valita hoitava organisaatio julkisella sektorilla.

Hoitovelan ratkaisemiseksi tarvitaan lisää rahaa ja yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken – niin alue- kuin valtakunnankin tasolla. Siten hoitojonoja saadaan nopeasti purettua.

Sairastuneella itsellään on myös tärkeä rooli oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä.

Hoito- ja seurantakäyntejä ei kannata jättää käyttämättä, sillä hoito-organisaatioissa huolehditaan turvallisuudesta monin eri tavoin.

Ja mikäli jokin asia omassa terveydessä huolettaa, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin – ennen kuin on liian myöhäistä.

Kokoomuksen kansanedustaja Seinäjoelta

Kommentoi