Lukijoilta: Katse eteenpäin ja rohkeutta

Nyt tarvitaan toivoa. Suomi voi nousta pohjalaisten johdolla Euroopan ja maailman kärkimaihin monessa muussakin kuin vaarallisen tartuntataudin hoidossa. Nyt on suunnattava katse eteenpäin ja valittava, millä tavalla haluamme tulevaisuudessa menestyä.

Tätä kirjoitettaessa eletään vedenjakajalla. Tautitilanne on Suomessa virusmuunnoksen myötä korkeimmassa vaiheessa koko epidemian aikana. Suomessa ei perustuslakivaliokunnan mukaan voida käyttää samanlaisia keinoja, kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Lisäkeinoja tarvitaan, mutta kausivaihtelu ja rokotusten eteneminen toivottavasti auttavat kevään myötä.

Seuraavaksi on tärkeintä auttaa rajoituksista kärsivien yritysten ja työttömäksi joutuneiden selviäminen kesään saakka. Erityisen tärkeää on kohdistaa riittävää tukea aiemmin tukijärjestelmien väliin pudonneille freelancereille ja yksinyrittäjille, jotka toimivat kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla. Myös kuntien tulee tukea alueensa toimijoita.

Tulevien viikkojen aikana rajoitusten jatkamisen rinnalla tullaan esittelemään niin sanottu exit-suunnitelma, jonka mukaisesti rajoituksia päästään purkamaan.

Toivomuksena on, että kesästä saataisiin mahdollisimman normaali.

Suomi on menestynyt metsien, viestintäteknologian ja korkean osaamisen voimin. Matkapuhelin markkinoilla koetun tappion ja paperin kysynnän romahtamisen myötä vanhojen tukijalkojen tilalle tarvitaan uudet. 2010-luku koitui Suomelle menetetyksi vuosikymmeneksi niin työllisyyden, talouskasvun kuin tuottavuuden näkökulmista.

Nyt tarvitaan rytminvaihdos ja uusia keinoja. Pohjalaismaakunnissa ollaan monessa mielessä edellä muuta Suomea.

Koko maa tavoittelee sellaista työllisten ja viennin osuutta, joka meillä on ollut normaalia jo pidempään. Esimerkiksi käyvät alueillamme tehtävä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö, koulutuksen järjestäjien aktiivisuus, yrittäjähenki ja periksiantamattomuus sekä vahva kansainvälisyys.

Nyt on koko maassa ammennettava näistä pohjalaismaakuntien vahvuuksista.

Osaaminen, tutkimustoiminta sekä yritysten kehitys ja kansainvälistyminen ovat tärkeimmät keinot parantaa niin työllisyyttä, tuottavuutta kuin talouskasvua.

Halpatyömaaksi meidän ei pidä pyrkiä eikä suostua, vaan yhteistyötä tekemällä voimme tuottaa aitoa arvoa.

Oli kyse sitten vaasalaisista maailman puhtaimmista moottoreista, laihialaisesta muovinkierrätysteknologiasta, kokkolalaisesta kemiasta, nurmolaisista elintarvikkeista tai Suupohjan sahatavarasta, pohjalaiset näyttävät, miten siirtymä hiilineutraaliin ja digitaaliseen yhteiskuntaan on mahdollinen.

Tuottamalla uusia yhä puhtaampia tuotteita pystymme hyötymään myös maailmanlaajuisesta elvytyksestä ja vielä pitkään jatkuvista investoinneista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen.

Saadaksemme tämän aikaan meidän pitää huolehtia, että jokainen voi vaihtaa alaa turvallisesti ja koulutusjärjestelmä tämän mahdollistaa.

Yritysten on saatava osaavan työvoiman ohella tukea kansainvälistymiseen ja välillä julkisen sektorin on oltava mukana ottamassa myös riskiä ja saattamassa uusia teknologioita markkinoille. Yhteistyöllä, isoihin muutoksiin tarttumalla pärjäämme niin pohjalaismaakunnissa kuin koko Suomessa.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi