Lukijoilta: Kauhavan nähtävyyksiä

Kun ystäväni kutsui minut ”sightseeing-kierrokselle” Kauhavalla, otin kutsun riemumielin vastaan. Olinhan muuttanut pois Kauhavalta jo 1950-luvun lopulla ja nyt oli tilaisuus muistella menneitä. Autokierrokselta jäi erityisesti mieleeni kaksi kohdetta. Jäin ihmettelemään, ymmärtävätkö kauhavalaiset ollenkaan niiden arvoa.

Saarimaan ”näkötorni” ei ympäröivän puuston takia ole lainkaan näkötorni. Muutamalla puun kaadolla lakeus tulisi näkyviin jopa 180 asteisena. En tiedä milloin tämän vuonna 1988 pystytetyn ”tornin” puuosat on viimeksi suojakäsitelty, mutta tarve on aivan käsin kosketeltava. Opastuskyltin paikalle pitäisi olla myös Saarimäentien kulmauksessa, koska siinä vaiheessa usko paikan löytymisestä loppuu ulkopaikkakuntalaiselta.

Kuka vastaa ”näkötornin” kunnosta? Nopeat toimenpiteet ovat tarpeen.

Joskus 1950-luvulla vietimme yo-luokkani lakkiaisia Iisakin Jussin tuvalla, ja kerran teimme vuosikokouksemme yhteydessä visiitin museoalueelle. Kiertelimme alueella ystäväni kanssa. Alue ei ole arvoisessaan kunnossa. Sen rakennukset vaatisivat pikaista kunnostusta, sillä ne ovat lahoamassa paikalleen. Osa pitäisi purkaa välittömästi. Jopa Iisakin Jussin Tuvan portaat ovat lahonneet niin, että niihin astuminen on vaarallista.

Voisiko joku arvovaltainen museoasiantuntija antaa arvionsa, mitä museoalueelle pitäisi tehdä. Nyt siellä vallitsee hätätila. Käykää katsomassa.

Uolevi Ahopelto

Helsinki

Kommentoi