Lukijoilta: Kehysriihen ratkaisut vahvistavat talouden kestävää kasvua

Kehysriihessä pöydällä olivat talouden suuret suuntaviivat loppuhallituskaudelle. Mediassa korostuvat draama ja erimielisyydet. Se jättää varjoonsa yksimieliset asiat, joita on valtaosa.

Kestävän kasvun edistämiseksi tehtiin riihessä monia tärkeitä linjauksia. Lähdemme kriisin jälkeiseen aikaan hyvistä lähtökohdista.

Tukea kasvulle ei kuitenkaan tule vetää pois liian aikaisin. Elvyttävää linjaa jatketaan, kuten muualla maailmassa. On hyvä, että riihen päätöksillä ja tulevalla EU:n elpymisvälineellä julkiset investoinnit tukevat kasvua lähivuosina.

Suomen talous ei ole supistunut yhtä voimakkaasti eikä epidemia päässyt yhtä pahaksi kuin monissa muissa maissa. Nyt on aika varmistaa osamme kansainvälisestä kasvusta ja kasvun rakentuminen kestävälle pohjalle.

Päätöksillä vahvistetaan kestävää yritystoimintaa monilla keinoilla. Kokonaisuuteen kuuluu lukuisten toimenpiteiden paketti, joilla yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä vauhditetaan. Tavoitteena on muodostaa yrityksille selkeä kasvupolku.

Pieniä ja uusia yrityksiä tuetaan tehostetuilla neuvontapalveluilla ja Finnveran yrittäjälainojen sekä viennin ostoluottojen virtaviivaistamisella. Kasvuvaihetta nopeutetaan kasvulainojen kaksinkertaistamisella ja henkilörahastojen perustamisen sujuvoittamisella.

Investointien lupamenettelyn selkeyttäminen kohti yhden luukun mallia ja energiaintensiivisten yritysten sähköistymistuki ovat myös erinomaisia esimerkkejä toimista, joilla varmistetaan suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ja investoinnit ekologisesti kestävällä tavalla. Yritysten kaksinkertaista kone- ja laiteinvestointien poisto-oikeutta päätettiin samalla jatkaa vuoteen 2025 asti.

Kauaskantoisia avauksia ovat valtion valmius edesauttaa myös Wärtsilän kehittämien vedyn ja sähköpolttoaineiden sekä raaka-aineiden kotimaiseen saatavuuteen ja toimitusketjujen turvaamiseen tähtääviä investointeja tarvittaessa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisyritysten kautta.

Riihessä päätettiin myös toteuttaa pääministeri Sanna Marinin avaus parlamentaarisesta työryhmästä, jonka tehtävä on etsiä keinot tutkimus- ja kehittämismenojen nostamiseksi 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite on vaativa. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan melkein 600 miljoonan euron lisäpanostuksia vuosittain. Myös tähän tarvitaan tehokasta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

Tutkimus- ja tuotekehityspanosten nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta on keskeisen tärkeä tavoite.

Ilman merkittäviä lisäpanostuksia tälle kriittiselle sektorille emme voi turvata kestävää kasvua, korkean tuottavuuden työllisyyttä, emmekä myöskään hyvinvointipalveluita pitkällä aikavälillä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on kriittisen tärkeää tavoitteen saavuttamiseksi.

Näiden esimerkkeinä nostettujen toimien myötä Suomeen syntyy uutta työtä.

Varsinaisia työllisyysvaikutuksia näille elinkeinopolitiikan toimille ei kuitenkaan pystytä laskemaan. Silti vallitsee laaja yksimielisyys niiden tehosta ja tärkeydestä.

Matias Mäkynen

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi