Lukijoilta: Keitä pohjalaiset oikeastaan ovat historian valossa?

Kansanedustaja Pekka Puska ehdotti Pohjanmaan nimen muuttamista Rannikko-Pohjanmaaksi.

Sopiihan se, mutta mikä on "Pohjanmaa" historiansa valossa ja keitä ovat "pohjalaiset"? DNA:n mukaan satakuntalaiset ja eteläpohjalaiset miehet ovat vanhastaan Iivarinpoikia, kun muut Suomen miehet ovat enemmistöltä Niilonpoikia.

Jaakko Ilkkakin oli paremmin "savolainen" Niilonpoika, kuin pohjalainen eli kainuulainen Iivarinpoika.

Muinainen Kainuu – Kvenland oli siis tunnettu kokonaisuus varhaisessa Itämeren historiassa ja ulottui alueellisesti Pohjanlahden ympäri.

Kainuu ei kuulunut Ruotsiin eikä Suomeen, koska silloin ei ollut mitään Ruotsia tai Suomea. Ensimmäinen todellinen uhka sen olemassaololle tuli karjalaisten ja Novgorodin taholta noin vuodesta 1100 ja vaikuttaa siltä, että suurin osa muinaista Kainuuta joutui karjalaisten vallan alle.

Karjalaiset eli "ryssät" olivat kainuulaisten kovia kilpailijoita pohjoisen elinkeinoissa ja asuttivat maata siinä kuin kainuulaisetkin.

Nämä kreikkalaisortodoksit karjalaiset taas kutsuivat roomalaiskatolilaisia, myöhemmin luterilaisia suomalaisia, ”ruotseiksi” (”Suomi, suomalainen” -käsitteitä ei ollut keksitty vielä).

Ruotsin puoleisella Länsipohjalla, eli nykyisten Västerbottenin ja Norrbottenin rannikkoseuduilla, oli jo varhain lujat siteet Pohjanmaalle.

Yhdessä ne muodostivat sen luonnollisen ykseyden, jota keskiajalla kutsuttiin nimellä Pohjanperä (Norra bott(n)en).

Tätä tietyssä määrin itsenäistä pohjanmiesten maata ei yhdistänyt vain hallinto, vaan myös suku- ja kielisuhteet.

Nimitys ”Norrbotten” yhdyssanana otettiin käyttöön 1400-luvun alussa, ja merkitsi toisinaan valtakunnan pohjoisinta osaa, toisinaan vain Pohjanmaata (Österbotten).

Myös nimitys ”Västerbotten”, ”Österbottenin” vastaparina, tuli käyttöön ja lisäsi termien sekaannusta.

Vasta 1400-luvun lopulla tuli termistä ”Västerbotten” käypä nimi Ruotsin puolella.

Pohjanlahti oli sisämeri, jota alun perin kutsuttiin nimellä Kainuunmeri.

Muinainen Kainuu oli jaettu kolmeen osaan: Ruotsin Länsipohja, Novgorodin Pohjanranta/Kainuunranta ja kolmas alue etelään Pyhäjoesta oli Eteläpohjanmaa ja Satakunta.

Pohjoispohjanmaa, Kainuunranta, joutui Ruotsin ja Novgorodin/Venäjän taistelutantereeksi. Tämä taistelu kesti vuosisatoja ja ratkesi vasta Täyssinän rauhassa 1595.

Heikki Yli-Kangas Ilmajoella 10.8.2014: Hämäläiset talonpojat ilmoittivat joulukuun lopulla 1596 Olavinlinnan päällikölle Gödick Finckelle näin: ”Jos kainuulaiset tahtovat nostaa kapinaan heidätkin, ei heillä hämäläisillä olisi mitään sitä vastaan, koska heillä ei ole muuta kuin nälkä ja kuolema ovella.”

Etelä-Pohjanmaan Kainuu liitettiin 1597 nuijasodan seurauksena hallinnollisesti muuhun Suomeen/Ruotsiin, josta Satakunta oli jo aikaisemmin liitetty.

Täyssinän rauha 1595 merkitsi, että Kainuun kaksi itäistä palasta liittyi taas yhdeksi, kun taas kolmas läntinen osa, Länsipohja, alkoi ruotsalaistua.

Kun Kaarle herttua oli vakauttanut mahtinsa ja kruunattiin 1607 kuninkaaksi Kaarle IX, lisäsi hän titteliensä joukkoon ”Kainulaisten kuningas, Kvenernas konung”.

Lähdelainaukset Mikael Reuter, Uumajan yliopisto.

MARTTI LAHTI

Koskenkorva

Kommentoi