Lukijoilta: Keskusta-alue on muutakin kuin asuinpaikka

Ilkka-Pohjalaisessa on viime aikoina tuotu esille niin Seinäjoen keskusta-alueen palvelujen katoamista kuin kumpaakin pohjalaismaakuntaa riivaavaa väestökatoa. Väestötutkija Timo Aron mukaan kilpailukykyinen kaupunki on Suomessa sadan tuhannen ihmisen kokoinen (I-P 14.1.2021). Se riittää pääsemään kerhoon, jossa kaupunki otetaan vakavasti niin kotimaisista kuin kansainvälisistäkin projekteista päätettäessä.

Vietettyäni 13 vuotta muualla palasin viime kesänä hyvin muuttuneeseen kaupunkikeskustaan. Näennäisesti on tehty oikeita asioita: on uutta toria ja toriparkkia, rakennukset kasvavat niin korkeudessa kuin neliöhinnoissa. Läheisyys rautatieasemaan paaluttaa Seinäjoen asemaa Tampereen työssäkäyntialueena.

Kaikki ei kuitenkaan täsmää. Keskustaan on rakennuttu valtavasti uutta asumiskantaa palvelujen karatessa automarketteihin.

Samankaltaisia ratkaisuja tehtiin entisessä kotikaupungissani Lahdessa. Asuntokantaa lisättiin voimakkaasti, profiilin nousemista Helsingin työssäkäyntialueena toivottiin, toriparkki rakennettiin.

Lahtea vaivasi kuitenkin sama kirous kuin Seinäjokea: keskustan kivijalkakaupat, ne jotka nettikaupalta ovat säästyneet tai siihen sopeutuneet, ovat karanneet kauppakeskuksiin. Toriparkki olisi pitänyt rakentaa kaksikymmentä vuotta sitten, ennen suuria kauppakeskuksia. Muuttoliike ei vastannutkaan rakentamistahtia, sillä ihmiset odottavat kunnalta muutakin kuin asuinpaikkaa. He janoavat nopeita hammaslääkäriaikoja, lähellä olevia postipalveluita, monipuolisia harrastemahdollisuuksia. Ne ovat vetovoimatekijöitä siinä missä näköala-asunnot.

Vastuuta on sekä päättäjillä että asukkailla. Jos palveluja ei käytetä, ne näivettyvät. Suuren kauppakeskuksen saaminen kuntaan on toki houkutteleva veronmaksaja, mutta kauppakeskukset eivät ole ihmisten asuinympäristöä. Keskustat ovat. Ne ovat paitsi asuinrakennuksia, myös kahviloita, ravintoloita, pieniä erikoisliikkeitä, kuntosaleja, toimintakeskuksia. Seinäjoella kolme jälkimmäistä vaativat liian usein saavutettavuudekseen omaa autoa.

Kaupungin on keskityttävä toimiviin, ihmisarvoisiin palveluihin ja oltava oikeasti omannäköisensä. Meidät tunnetaan Suomessa edelleen Lakeuden rististä, tangosta ja Provinssirockista, ei avaruudesta. Positiivista pohjalaisuutta on tuotava koko maakuntana esille, etenkin Seinäjoen, joka tuntuu häviävän kotipaikkaidentiteetissä vanhoille maalaispitäjille.

Mikäli Seinäjoki haluaa ottaa täyden hyödyn sijainnistaan pääradan varrella, sen on luotava houkutteleva keskus, jonka ympäristöön viihtyisät asuntoalueet nivoutuvat. Nykyisellä väestökasvukehityksellä keskustan palvelut lakkaavat tyystin. Kaupungin on oltava niin hyvä, ettei sen olemassa oloa eteläsuomalaisten ystävien kanssa rupatellessa tarvitse ujostellen kyseenalaistaa.

Jukka Vieri

Seinäjoki

Kommentoi