Lukijoilta: Keskustapuolueen tuska

Jarmo Korhonen kirjoitti joskus runsas kymmenen vuotta sitten Iltalehden blogissaan: ”Pienellä keskustaliberaalien etujoukolla on ollut tavoitteenaan jo vuosia vaihtaa sekä äänestäjät että edustajat. Keskustan ehdokaslistoilta jäi pois satoja mahdollisia ehdokkaita sen vuoksi, ettei heiltä edes haluttu kysyä ehdokkaiksi. Toinen ilmiö oli se, että tuhansia keskusta-aktiiveja on vetäytynyt kokonaan pois omiin oloihinsa, koska he edustavat liberaaliaktiivien mielestä väärää euroepäilevää maalaispolitiikkaa”. Tämä tuntuu hyvin tutulta asialta.

Viime vuosisadan viime vuosikymmeninä media syytti keskustaa vanhoilliseksi. Tuolloin keskusta haki uutta ilmettä ja samaan aikaan oli vihreä aate nousussa.

Uusia aatteita pidetään yleensä liberaaleina, niin luultiin myös keskustapuolueessa ja se nimesi itsensä ydinvoiman vastustajiin, vaikka kenttä ei sitä vaatinut. Esimerkiksi Ilkan silloinen päätoimittaja nimesi pakinoissaan itsensä ”vanhaksi vihreäksi”.

Silloin ei vielä oivallettu kuten ei nykyäänkään, että vihreän liikkeen juuret ovat patavanhoillisissa epäkristillisissä opeissa, eikä edelleenkään, että se on porvarillisten voimien tukema vasemmistopuolue.

Edessä olevissa hallituksissa keskusta otti ilmeisen mielellään ympäriministerin salkun. Surullisin tapaus oli Paula Lehtomäki, joka oli täysin vihreiden vietävissä ja vei maaseudun viemäröinnin maaliin.

Puoluekokous, joka on keskustan korkein päättävä elin eli kentän ääni teki suurimmat virheet, kun se valitsi Esko Ahon, Matti Vanhasen ja vielä Sipilän puheenjohtajikseen ja samalla potkaisi pois Paavo Väyrysen ja Jarmo Korhosen, syvien rivien luottomiehet. Kysyä voi, mikä olisi puolueen tila nyt, jos näiden kahden olisi annettu jatkaa

Sipilä teki virheitä virheiden päälle, kun hän otti Bernerin ministeriksi luullen hänestä saavan ns. Troijan hevosen kaupunkien valtaamiseksi, mutta tämä palasikin sylttytehtaalle ja puolueen kannatus romahti.

Suurimpia puolueen tekemiä virheitä oli myös valittu EU-myönteinen linja ja vihreää liikettä matkiva maailmaa syleilevä linja, joten puolue itse on aiheuttanut romahtamisen ja kun luottamus on mennyt, niin vaikea sitä on takaisin saada

Eino Wiitalähdet

Isojoki

Kommentoi