Lukijoilta: Kevät on kulotusten aikaa

Tuli on osa luonnon kiertokulkua. Metsän kannalta tuli on kuitenkin kaksijakoinen asia. Metsäpaloja pelätään ja torjutaan vakavasti. Toisaalta kulotuksia toivotaan nykyistä enemmän metsien luontaisen uudistamisen helpottamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Kulotus on metsänhoitotoimi, jolla ihminen jäljittelee metsäpaloa uudistushakkuun jälkeen. Kulo polttaa metsämaan pohjakerrosta ja lisää lahopuuta. Kulotus soveltuu parhaiten puolukkatyypin ja mustikkatyypin kangasmetsiin.

Kulotus vähentää metsämaan happamuutta, parantaa lämpöoloja ja desinfioi metsänpohjaa. Näin puuston luontainen uudistaminen helpottuu.

Kulotuksen riskeinä ovat palon leviäminen sekä männyntaimia tappavan kuplamörskysienen ilmestyminen uudistusalalle. Lisäksi metsien pikkueläimiä ja hyönteisiä voi kuolla kulotusten seurauksena.

Kulotuksella ei saa hävittää metsälain 10 §:n perusteella rauhoitettuja erityisen arvokkaita luontokohteita eikä uhanalaisia lajeja.

Vielä 1950-luvulla Suomessa kulotettiin vuosittain noin 30 000 metsähehtaaria. Metsänhoidolliset kulotukset hiipuivat vuonna 1966, kun kulotusvakuutukset lopetettiin.

Viime vuosikymmenellä on kulotettu muutama sata hehtaaria vuodessa Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan.

Kulotuksen ja alan osaamisen edistämiseksi Suomen metsäkeskus ja koulutuskeskus Sedu toteuttavat parhaillaan eteläpohjalaista Kulota-hanketta Manner-Suomen maaseutuohjelmassa Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen rahoituksella.

Kuiva alkukesä on parasta kulotusaikaa. Kulotukset suunnitellaan yhteistyössä palo- ja muiden viranomaisten kanssa. Kulotusilmoitus pitää tehdä ajoissa. Kaivinkoneilla tehdään palokujat sekä raivataan suojavyöhykkeet huolella alueen ympäri. Linnunpesät ja muurahaiskeot suojataan ennalta. Sammutusvälineitä varataan kulotuksen leviämisen estämiseksi. Kulo sytytetään tuulen alapuolelta ja tuulen vakiinnuttua.

Osallistuin ensimmäiseen kulotukseeni 35 vuotta sitten Hattuvaarassa silloisessa Metsähallituksen Ilomantsin hoitoalueessa. Kuusihosa kädessä sammutin tulta ja ohjasin kulotusta muun talkooväen kanssa.

Kuluvan toukokuun 26. päivän iltana koin taas metsän ja tulen Ylistarossa. Tällä kertaa olin lomaviikolla mukana kulotuksen esivalmisteluissa ja ns. juottopäällikkönä.

Kulotus on erittäin tarkkaa toimintaa. Alkoholin suhteen on ehdoton nollatoleranssi. Jälkisammutus ja vartiointi ovat tärkeä osa kulotusta.

Kulotuskustannukset ovat arviolta olleet noin 1 000 euroa hehtaaria kohti metsäkeskuksen esimerkkilaskelmien mukaan.

Metsänhoidollisten kulotusten lisäksi tehdään luonnonhoidollisia kulotuksia metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Myös epäsuoran tulen käyttö lisää metsien monimuotoisuutta.

Kranaatin sytyttämälle kuloalueelle ilmestyy harvinaisia lajeja. Harjusinisiipi on perhonen, joka hyötyy epäsuorasta tulesta Säkylän varuskunnan harjoitusalueilla. Porin prikaati tekee osaltaan arvokasta luonnonsuojelutyötä.

Risto Lauhanen

dosentti, erityisasiantuntija SeAMK

Seinäjoki

Kommentoi