Lukijoilta: Kohti yhteiskunnan avautumista

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta aloitti syysistuntokautensa käytännössä siitä mihin juhannuksen jälkeisellä viikolla jäätiin, eli koronaan liittyvän lainsäädännön käsittelyllä. Ensimmäisessä kokouksessaan valiokunta kuuli asiantuntijoita hallituksen esityksestä tartuntatautilain muuttamiseksi.

Hallitus esittää tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevasta pykälästä 58d poistettavaksi lähikontaktin tarkan määritelmän sekä pykälän soveltamisen kriteerinä käytetyn ilmaantuvuusluvun. Lisäksi esitetään, että jatkossa viranomaispäätöksen tekeminen lähikontaktien rajoittamisesta edellyttäisi, että alueella olisi todettu merkittäviä tartuntaryppäitä, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella.

Hallituksen esityksen tavoitteena on nykyistä sääntelyä paremmin turvata oikeutta elinkeinonharjoittamiseen ja työhön kannattavalla tavalla vaarantamatta kuitenkaan koronan leviämisen ehkäisemistä ja siitä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja.

Epidemiarajoituksilla on ollut suuri merkitys esimerkiksi tapahtumateollisuuteen, jonka kannattavuus romahti vuonna 2020 lähes kymmenen prosenttia miinukselle, kun se oli vielä vuonna 2019 yli kuusi prosenttia plussalla.

Pitkään jatkuneet rajoitustoimet ovat osaltaan vaikuttaneet haitallisesti ihmisten hyvinvointiin, minkä vuoksi nyt ehdotetun sääntelyn olisi tarkoitus mahdollistaa nykyistä sääntelyä paremmin mm. erilaisiin tilaisuuksiin osallistumisen tai erilaisten tilojen käytön ja näin ollen vaikuttaa osaltaan myös ihmisten hyvinvoinnin myönteiseen kehitykseen jatkossa.

Vaikka esityksen lähtökohta ja tavoitteet saavat laajaa kannatusta, niin asiantuntijakuulemisten perusteella voi todeta, että mistään yksinkertaisesta ja selkeästä asiasta ei tälläkään kertaa ole kyse.

Tartuntatautilain 58. pykälän ns. kirjainpykälät (a–g), jotka tartuntatautilakiin on koronan myötä määräaikaisesti säädetty, ovat koko niiden olemassaolon ajan aiheuttaneet viranomaisille tulkintavaikeuksia. Tästä syystä koko pykälä vaatisi tarkkaan harkitun ja rauhassa valmistellun kokonaispäivityksen.

Koska tähän kokonaispäivitykseen ei kuitenkaan nyt ole ollut riittävästi aikaa, ja 2 metrin turvaväleistä halutaan pikaisesti eroon, on hallituksessa päädytty korjaamaan ainoastaan sitä pykälää missä mm. näistä turvaväleistä säädetään.

Valitettavasti tämän lakiesityksen käsittely kertoo jälleen hyvin sen, miten olemme joutuneet eduskunnassa viimeisen puolentoista vuoden aikana koronaan liittyviä lakeja säätämään.

Olemme olleet koronan torjunnassa jatkuvasti tilanteessa, missä on tasapainoiltu kattavan ja nopean lainvalmistelun välillä. Vaikka valiokunnassa on ollut laaja yksimielisyys siitä, että selkeän ja toimivan lainsäädännön aikaansaamiseksi tulisi pienten viilauksien sijasta valmistella laajempi ja kattavampi kokonaisuudistus, ei siihen ole ollut mahdollisuutta epidemiatilanteeseen vaatiessa ketterämpiä toimia väliaikaisella lainsäädännöllä.

Onneksi rokotekattavuuden kasvun myötä voimme toivottavasti jo reilun kuukauden kuluttua luopua kokonaan näistä väliaikaisista koronarajoitteista.

THL:n mukaan 30.8.2021 Suomessa oli 71,8 % väestöstä saanut ainakin yhden rokoteannoksen ja 49,7 % oli saanut myös jo toisen annoksen. On arvioitu, että loka-marraskuun vaihteeseen mennessä kaikilla yli 12-vuotiailla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta. Tällöin olemme mielestäni tilanteessa, missä yhteiskunnan laajempaa avaamista ja koronarajoitteista luopumista tulee todella vakavasti harkita, vaikkei yli 80 prosentin rokotekattavuutta olisi vielä yli 12-vuotiaiden ikäryhmässä saavutettu.

Ei ole kestävää eikä perusteltua, että koko yhteiskuntaa pidetään kiinni niiden ihmisten toimesta, jotka omaehtoisesti päättävät jättää rokotteet ottamatta.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi