Lukijoilta: Kokoomusta harmittaa työllisyyden ja yrittäjyyden meneminen eteenpäin

Kokoomuksen paikallispoliitikot ovat käyneet terhakkaasti allekirjoittaneeseen kiinni yrittäjyys- ja työllisyysasioilla. Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Jesse Luhtala lyttäsi tammikuussa Ilkassa ja Pohjalaisessa näkökulmani hallituksen yrittäjyyslinjoihin. Kauhavalainen valtuutettu Veli-Matti Lillbacka kirjoitti värikkäästi samasta aihepiiristä 5.2. Komiat-lehdessä ja I-P:ssa.

Molemmat kirjoitukset osoittavat, mihin kokoomus valitettavasti on voimavaransa päättänyt laittaa. 30 vuoden vallankahvassa olon jälkeen pettymys oppositioon joutumisesta purkautuu populismina ja ihmisten pelotteluna. Ei kunniaksi vaikkapa viime kauden vastuulliselle politiikalle.

Kokoomuslaiset tuntuvat pelkäävän valtavasti, että Suomen asioita kyetään hoitamaan ilman heitä. Kamalinta olisi, jos uusi kokoonpano saisi ratkaistua suomalaisen yhteiskunnan ”pirullisia ongelmia”.

Kokoomus esiintyy juhlapuheissaan vahvasti yrittäjyyspuolueena. Valitettavasti käytännössä kokoomuksen käsitys yrittäjyydestä on usein suuryritysten ja valtionyhtiöiden edun ajamista.

Keskustan ja kokoomuksen tärkeä ero on siinä, että keskusta pitää ennen kaikkea pienten ja keskisuurten yritysten puolta. Toinen ero on se, että kokoomus käytännössä ajaisi sopimusyhteiskunnan alas ja lisäisi vastakkainasettelua suomalaisilla työmarkkinoilla.

Keskusta varmisti hallitusneuvotteluissa kohtuullisen ja ennustettavan verotuksen ilman kiristyksiä yrittäjille jatkossakin. Mm. tärkeä yrittäjävähennys jatkuu.

Viime vaalikaudella oikeusministeri Häkkäsellä (kok.) oli mahdollisuus parantaa viljelijöiden ja maanomistajien oikeusturvaa uudistamalla lunastuslaki. Tehtävä jäi kesken, mutta tällä kaudella keskusta hoitaa homman rkp:läisen uuden ministerin kanssa.

Punamullan tärkeimmät tavoitteet ovat työllisyyden parantaminen ja talouden saaminen tasapainoon vaalikauden loppuun mennessä. Keskusta pitää huolen, että näistä myös pidetään kaikissa oloissa kiinni. Mitään työllisyyttä parantavaa toimenpidettä ei suljeta pois. Hallitusohjelman mukaiset menolisäykset ovat ehdollisia sille, että näitä toimenpiteitä saadaan aikaan.

Hallitus on jo päättänyt esimerkiksi investointien tuplapoistoista, jotka on otettu suurella myönteisyydellä vastaan. Nyt on parannettava edelleen yritysten toimintaedellytyksiä, vauhditettava investointeja Suomeen ja madallettava ihmisten työllistämisen ja työllistymisen kynnystä.

Etenkin työpaikoilla tapahtuvassa paikallisessa sopimisessa on tärkeää tavalla tai toisella edetä. Kokoomuslaiset eivät usko tämän etenevän käytännössä. Olen eri mieltä: Konkreettinen ratkaisu, jota haetaan, on työlainsäädännössä olevien noin 50 paikallisen sopimisen kiellon poistaminen.

Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan lisäksi myös työmarkkinoilla tehtävillä ratkaisuilla on iso merkitys. Toivon neuvotteluihin malttia ja oikeudenmukaisuutta.

Veli-Matti Lillbacka kritisoi myös puoluetukea. Puoluetuki on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien. Sen tavoitteena on lisätä puolueiden riippumattomuutta ulkopuolisesta rahoituksesta ja estää ettei ”demokratiaa osteta”.

Oletan, että kun kirjoittaja on kokoomuksen piirihallituksen jäsen, kokoomuspiiri palauttaa omasta mielestään ylimääräiset puoluetuet valtiolle takaisin.

Antti Kurvinen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Kauhava

Kommentoi