Lukijoilta: Kommentti ministeri Saramon kirjoitukseen

Entinen esimieheni, ortopediylilääkäri Antti Latvala opetti meitä nuoria aikoinaan, että ”tiedättekö te pojat, mistä suomalainen mies tietää kaiken? Se on omakotitalon rakentaminen ja selkäkivun hoito”… Tämä tulee ensimmäisenä mieleen, kun lukee ministeri Saramon kirjoituksen tämän lehden palstalta.

Kirjoitukseen voisi suhtautua huumorillakin, mutta se sisältää kaksi niin täysin perätöntä väitettä, johon on pakko puuttua.

Ensiksikin puhe kokoomuksen esittämästä ”kolmen miljardin leikkauksesta” terveydenhuollon menoihin esitetään suorana leikkauksena nykyiseen budjettiin. Kyse on kuitenkin pitkällä juoksulla menojen hillinnästä verrattuna tilanteeseen, jossa meno jatkuisi nykyisellään.

Erikoissairaanhoidon ongelma on ollut menojen kasvu muuta talouskehitystä nopeampaa. Esimerkiksi vuonna 2017 erikoissairaanhoidon menot kasvoivat reaalisesti 5,3 %, kun sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat kokonaisuudessaan tuona aikana 2,4 %. Menojen kasvu johtuu teknologian kehityksestä, lääkkeiden kehityksestä, ihmisten vaatimustason noususta jne. On myös tutkittu, että yleisen elintason nousu korreloi voimakkaasti erikoissairaanhoidon kustannusten nousuun.

Hallintomallilla pelkästään on varsin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa erikoissairaanhoidon menoihin. On poliitikkojen tehtävä kyetä priorisoimaan ja määrittelemään rajoja jatkossa, eikä piiloutua erilaisten hallintomallien taakse (tai keksimällä uusia hallintomalleja).

Toinen väite siitä, että varakkaammat pääsisivät jonojen ohi ja vihjataan, että saisivat parempaa hoitoa, on aivan uskomaton. Sitä paitsi se loukkaa syvästi kaikkia erikoissairaanhoidossa työskenteleviä.

Hoitoon pääsyyn avopuolella voidaan helpommin vaikuttaa poliittisilla päätöksillä (helpottaa tai vaikeuttaa…). Viime vuonna terveyskeskuksissa oli noin 5,7 miljoonaa potilaskäyntiä vuodessa. Samaan aikaan yksityispuolella oli noin 3,8 miljoonaa käyntiä. Toki suuri osa erikoislääkärillä, mutta kokemuksesta tiedän, että näistäkin valtaosa on ns. ensikäyntejä, joista suuren osan olisi voinut hoitaa yleislääkäri.

Miten edellä kuvattu kävi kävijämäärä saataisiin kulkemaan terveyskeskusten läpi? Tälläkin hetkellä jonot ovat paikoin aivan liian pitkät. Pari vuotta sitten helsinkiläinen terveyskeskuksen virkalääkäri oli laskenut, että Helsingin alueella oli seuraavalle päivälle vapaana 1 500 (!) aikaa yksityispuolella. Samaan aikaan hänen terveyskeskuksessaan oli 3–4 viikon jono. Yksityisvastaanotolla käy potilaita kaikista tuloluokista ja vaikka kelakorvaus onkin varsin pieni, eniten sekin koskee pienituloista (kelakorvaushan ollaan siis kokonaan poistamassa). Uudenlaista ajattelua kaivataan, eikä sosialisointi ole enää mikään vastaus, kuten se ei tosin ole ollut ennenkään…

Harri Rajakorpi

virkalääkäri

Seinäjoki

Kommentoi