Lukijoilta: Konfliktien historia ja nykytilanne Lähi-idässä on monimutkainen vyyhti

Reko Kauranen 16.1. osoittaa tietämättömyyttä sekä populismia mielipiteessään, koskien professori Jaakko Hämeen-Anttilan artikkelia 12.1. Jokaisella on tietysti jokin mielipide, joillakin voi olla useitakin, mutta ne pitäisi pystyä myös perustelemaan faktoilla.

Idän ja lännen konfliktien historia ja nykytilanne Lähi-idässä on hyvin monimutkainen vyyhti, josta nähdään usein vain pintaraapaisu. Aiheeseen kuuluisivat lännen valloitukset jo ristiretkien ajoilta, aina kolonialismiin, siirtomaasotiin ja sieltä Persianlahden sotiin asti.

Kun siirretään aikaperspektiivi 1900-luvun Eurooppaan ja sen kahteen maailmansotaan, on selvää, että ehdottomasti verisin alue on ollut kristitty Eurooppa. Unohtamatta mm. Irlannin, Baskimaan, sekä Saksan ja Italian terrorijärjestöjen toimia 1970-luvulla tai Bosnian etnisiä puhdistuksia 1990-luvulla, muutamia mainitakseni.

Näitä ei mielletä koko Euroopan kaaokseksi, mutta nykyinen Syyrian ja Irakin tilanne nähdään yleensä kriisinä koko Lähi-idässä, vaikka siellä on yhä monia rauhallisiakin maita.

Moderni demokratian ajatus syntyi valistusaikana ja Ranskan vallankumouksen myötä 1789, antiikin Kreikan, varsin valikoivasta demokratian ideasta. Niinpä Länsi-Euroopan demokratisoituminen kesti yli 150 vuotta, sodan aattoon 1939 asti.

Tähän verrattuna Lähi-itä on voinut harjoitella demokratisoitumista vasta siirtomaakauden jälkeen 1900-luvun puolivälistä lähtien, joten sille tulee 150 vuotta harjoittelua täyteen vasta joskus vuoden 2100 tienoilla.

Koraani sisältää jakeita joidenka voidaan katsoa oikeuttavan taisteluun ja puolustautumiseen. Samalla myös radikaalit fundamentalistit, islamvihamieliset nationalistit ja populistit tukeutuvat näihin kohtiin, perustellakseen väkivaltaisuuttaan ja leimaavat sitten kaikki yli puolitoista miljardia muslimia uhaksi koko muulle maailmalle.

Maltillinen enemmistö kuitenkin tulkitsee nämä sotaisimmat kohdat historiallisen menneisyyden konflikteihin sidotuiksi.

Islamin maailma ei ole monoliittinen, vaan se on kuin yksi suuri moninainen tilkkutäkki, kuten on kristitty länsikin. Islam on joko rauha tai sodan uskonto, tulkitsijasta riippuen. Itsessään se ei ole selvästi kumpaakaan.

Uskontoja on pidetty ja käytetty vallan välineenä, läpi historian

Samuel Huntingtonin kirja The Clash of Civilizations? (1993) esittelee hänen teoriaansa yhteen sovittamattomista lännen ja islamilaisen maailman sivilisaatioista, joidenka arvopohjat poikkeavat toisistaan olennaisesti, eikä näiden välille täten voi tulla rauhanomaista rinnakkaiseloa. Tämän teorian tieteellinen perusta on varsin heikko ja se on torjuttu myös laajasti islamilaisessakin maailmassa.

Tosiasiassa Yhdysvallat tarvitsi syyn sotilaalliseen valmiuteen ja oman aseteollisuuden lisäämiseen, koska vanha ”vapauden uhka” oli poistumassa kommunismin myötä, islam sopi hyvin tähän uhkakuvaan.

Yhdysvallat on toiminut vuosikymmeniä ja toimii yhä ylivoimaisena miehittäjänä, mielensä mukaan, Lähi-idän eri maissa. Piittaamatta ja huolimatta näiden maiden hallitusten tai edes omien liittolaistensa vastalauseista, luoden samalla militantille islamille kannatusta.

Ajatus tai teoria lännen ja islamilaisen maailman yhteensovittamattomista eroista jättää täysin huomiotta tosiasian, että molemmat ovat pitkälti samaa perua ja rakentuvat samalle perustalle.

Pitäisi puhua Välimeren alueen yläkulttuurista, jonka hedelmiä molemmat ovat ja niitä yhdistää monoteistinen traditio, ilmoituskäsitys, kreikkalainen tiede ja filosofia.

Raamatun ja Koraanin esittelemä pyhä historia on myös samanlainen ja molemmissa esiintyy samoja henkilöitä, kuten Jeesus.

Nykyinen kuvamme islamista ja sen maailmasta kulkee ”mediasuodattimen” läpi, joka taasen toimii markkinatalouden ehdoilla. Sensaatiot ja järkytykset myyvät hyvin iltapäivälehtiä, niinpä Lähi-itä ja sen eri konfliktit pysyvät otsikoissa.

Maltillinen dialogi islamiin sekä maahanmuuton, vähentää kärjistyksiä ja ehkäisee asenteiden jyrkentymistä. Faktat tunnustava keskustelu laittaisi myös eri ilmiöt niiden oikeisiin mittakaavoihinsa, syyllistämättä maltillista ja viatonta enemmistöä.

Ollaan tolkun ihmisiä, ettei historia toistaisi itseään.

Matti Kuoppala

Vaasa

Kommentoi