Lukijoilta: Konkurssihotellista Alavudelle kaupungintalo?

Olen toiminut päättäjänä vuosikymmeniä kunta-, maakunta- ja valtakunnallisellakin tasolla ja joka tasolla huomannut sen, että esimerkiksi kaveruus, sukulaisuus ja poliittinen puolue merkitsevät päätöksissä aivan liikaa henkilön tai kohteen hyväksi. Ja jos nämä puuttuvat, niin vastaavasti myös vahingoksi.

Tällainen toiminta kukoistaa esimerkiksi henkilövalinnoissa, urakkatarjouksissa, hankinnoissa, avustus- ja tukiasiossa, huomionosoituksissa jne.

Minä olenkin joutunut olemaan vastahankaan ja esittämään eriäviä mielipiteitä monissa ”hyvä veli” -päätöksissä ja saanut varmasti paljon yhteistyökyvyttömän ja hankalan henkilön mainetta muiden päättäjien taholta. Toisaalta, olisin saanut joissakin tapauksissa lahjontaakin, kun olisin luopunut omasta mielipiteestäni.

Eniten minua ovat kiukuttaneet kunnallisissa päätöksissä se, kun yrittäjiä ja yhdistyksiäkin kohdellaan usein eriarvoisesti. Aina kunnallisissa päätöksissä olisi noudatettava tasapuolisuutta. Ainakin niin, ettei oman paikkakunnan yrityksiä jätetä huonompaan asemaan. Toivottavasti em. vaikuttimet jätetään sitten korona-avustuksissa pois käytöstä. Nyt jo valituksia siihen suuntaan on minullekin esitetty!

Otan esimerkiksi kuntatasolta Alavudella päättäjien erikoisessa suosiossa olleet kaksi kohdetta monista. Sellaiset, joista olen ollut kaupungin rahojen menetyksestä huolissani, alusta alkaen sekä eniten vastaan Alavuden valtuustossa ja hallituksessa.

Heti Töysän liittyessä Alavuteen olivat päätettävänä hotellin ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan rahoitusjärjestelyt.

Hotellilla on ollut toiminnan historiansa aikana useita yrittäjiä ja kaikilla on mennyt taloudellisesti enemmän ja vähemmän heikosti. Hotellin ylläpitäminen on ollut huono bisnes, niin kiinteistön ylläpitävälle ja tontin omistavalle kaupungille kuin yrittäjillekin.

Mutta hotellihan pitää kaupungin keskustassa olla, kun Tuurin sivukylässäkin on. Maksoi mitä maksoi, eiväthän rahat ole itseltä pois. Näin on enemmistö kaupungin päättäjistä ajatellut vuosien aikana.

Viimeksi nelisen vuotta ovat hotellissa olleet yrittäjät kaupungin vuokralaisina.

Alkuperäinen kiinteistön vuokra-lunastussopimus on kaupungin päättävissä elimissä ollut pähkäiltävänä ja muutettavana viime vuosina useasti. Yrittäjäpuoli ei ole alkuperäisiä sopimuksia kyennyt rahoittamaan ja niinpä jouduttiin etsimään erilaisia ratkaisuja rahaliikenteeseen.

Mutta huonolla menestyksellä, kun ratkaisut päättyivät konkurssihakemukseen kiirastorstaina. Vaikeudet eivät johtuneet koronasta, niitä on kasaantunut ainakin kaupungin taholle ja päätettäväksi alusta alkaen.

Verkko-osuuskunta Kuuskaista oli myös heti kuntaliittymän alkuaikoina rahoitusjärjsetelyissä. Minä itse vastustin kovasti hotellin ja Kuuskaistan rahoitusta kaupunginhallituksen- ja valtuuston kokouksissa. Esitin silloin ja myöhemminkin eriäviä mielipiteitä ja sain äänestyksiäkin aikaan.

Lisäkseni vain muutamat päättäjät uskalsivat julkisesti niistä päätettäessä ääneen epäillä, että molemmat mainitut tahot tulevat kaupungille ajan myötä kalliiksi.

Kuuskaistaan menikin sitten kaupungilta jo velkasaanerauksen yhteydessä kaikkine kuluineen 600 000–700 000 euroa! Veronmaksajille koituva hotellilasku ei selvinne todellisuudessa koskaan.

Monta kertaa minä olen ihmetellyt sitä, eikö päättäjillä ole mitään taloudellista vastuuta tekemistään päätöksistä? Sellaisistakaan, joiden maksajaksi jo ennakkoon tiedostetaan kaupungin joutuvan?

Molempien mainittujen tahojen tukemiseen päätökset tehtiin joka kerta käsittämättömän yksimielisesti.

Mutta, ei niin huonoa, etteikö hotellikonkassa olisi hyvääkin. Kuten olen jo aikaisemminkin julkisesti esittänyt: Hotellistahan saadaan hyvä kaupungintalo!! Tilaa ja huoneita on joka tarpeeseen.

Mennyt aika todistaa, että hotelli ei kannata taloudellisesti. Sen ylläpito on tullut liian kalliiksi veronmaksajille.

Pentti Hautala

Töysä

Kommentoi