Lukijoilta: Kontaktien jäljittäminen on avainasemassa koronaepidemian torjunnassa

Koronaepidemian toinen aalto yllätti Vaasan, vaikka monet asiantuntijat varoittivat uhasta valtakunnallisesti jo ennen kesää. Tapauksia on paljastunut Vaasasta paljon, mikä edellyttää nopeita erikoistoimia. Suomen epidemiatilanne on kiihtynyt voimakkaasti kesän jälkeen, mutta meillä on kevättä paremmat eväät taistella epidemiaa vastaan.

Epidemian torjunnan kannalta on keskeistä panostaa kontaktien jäljittämiseen niin alueellisti kuin valtakunnallisesti. Esimerkiksi Koronavilkku-mobiilisovellus toimii yhtenä apukeinona, mutta se ei korvaa perinteistä työvoimavaltaista jäljitystoimintaa.

Kontaktien jäljittämisessä on liian suuret alueelliset erot, jonka vuoksi altistuneiden tavoittaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Jos altistuneita ei onnistuta jäljittämään ja tauti jatkaa leviämistään, jäljittäminen menettää tehonsa ja epidemia jatkaa kiihtymistään. Osittaiset rajoitukset siellä täällä johtavat siihen, että epidemiaa ei saada hallintaan – ja tästä kärsivät kaikki.

Tartuntaryppäiden ja niin sanottujen supertartuttajatapahtumien osuus epidemian leviämisessä on merkittävä.

Ryppäiden “taaksepäin jäljitys” on näytellyt merkittävää roolia muun muassa Japanin ja Uuden-Seelannin onnistuneessa koronastrategiassa. Suomessa tartuntaketjuja jäljitetään nykyisin taaksepäin vain kaksi päivää ennen testiä.

Altistuneiden ja tartunnan saaneiden nopea jäljittäminen ja ohjeistaminen ovat avainasemassa. Ihmiset tulee ohjata viipymättä testiin ja infektiolääkärien määrättävä karanteenit ja eristykset nopeasti. Eri toimet vaikuttavat toisiaan vahvistavasti, mutta tuloksia ei näy heti. Jäljitys on tehokkaimmillaan vain silloin, kun tauti ei leviä hallitsemattomasti.

Kontaktien jäljittäminen on keskeinen osa torjuntatoimia. Se on keskeinen osa taudin pysäyttämistä, mutta tärkeintä on ennaltaehkäistä tartunnat alkuunsa noudattamalla varovaisuutta. Epidemian pysäyttämiseksi kontaktien jäljittämistä on parannettava ja tehostettava.

Epidemiatilanne on ennakoimaton, eikä kontaktien jäljittäminen ei edelleenkään toimi niin kuin sen pitäisi. Tehokas jäljittäminen edellyttää jalkatyötä, riittävää paikallistuntemusta ja karanteeni- ja eristystoimien valvontaa. Jäljittäminen ei tarkoita sitä, että terveydenhuollon ammattilaiset soittelevat ympäri ämpäri.

Tarvitaan muita keinoja; muiden paikkakuntien ja jopa maiden kokemuksista voidaan oppia. Kaikki tulokset viittavaat yhteen suuntaan: kontaktit pitää jäljittää nopeasti ja testaukseen päästävä ripeästi.

Testaus ja jäljitys tulee yhdistetää tehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka suojelee niin terveyttä kuin talouttakin. Esimerkiksi nopeampi sylkitestaus tulisi arvioida mahdollisimman pian ja sisällyttää osaksi jäljitystä, kuten monissa maissa on jo nyt tehty. Meillä on vielä keinot välttää laajemmat rajoitustoimet. Kontaktien jäljittämiseen panostaminen ei maksa yhtä paljon kuin laajat rajoitustoimet.

Kontaktien jäljittäminen yhdessä helppotajuisen riskiviestinnän kanssa on mahdollista ottaa käyttöön jo nyt. Esimerkiksi tyyppioireisten testaus on olennaista, jonka lisäksi ryppäiden mallintamisesta voi olla merkittävästi apua.

Yhdessä alueellisten rajoitustoimien ja paremman rajakontrollin kanssa tartuntojen jäljittäminen voi auttaa meitä palaamaan normaaliin nopeasti.

Toivomme vaasalaisille jaksamista vaikeina aikoina. Selviämme tästä yhdessä.

Henri Lampikoski

korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Thomas Brand

valtiotieteiden maisteri

Helsinki

Kommentoi