Lukijoilta: Korjausrakentamisella Eurooppaa elvyttämään

Korjausrakentaminen ja energiatehokkuusremontit ovat nousemassa vihdoin valokeilaan koronan vaivaamassa Euroopassa. Talouden taantuma on syvä ja korjausrakentamisella on annettavaa talouden elpymiselle. Remontoimalla voidaan lyödä kolme kärpästä yhdellä iskulla: vähentää rakennuskannan massiivisia hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, synnyttää kipeästi tarvittavia työpaikkoja ja parantaa sisälläolomukavuutta. Korjausrakentaminen on oikein toteutettuna vihreää elvytystä parhaimmillaan.

Rakennuskannan päästöt ovat huomattavat ilmastotoimien kannalta. Yli kolmannes Euroopan hiilidioksidipäästöistä tulee rakennuksista – syöväthän rakennukset 40 prosenttia EU:n koko energiankulutuksesta. Koska ilmastonmuutoksen torjunta vaatii meitä kiristämään entisestään päästötavoitteitamme, on selvää, että rakennusten energiankulutus pysyy tarkkailussa. Komissio esittää syksyllä toimia, renovation wave -pakettia, jonka on tarkoitus tuplata nykyinen noin prosentin korjausrakentamisen tahti.

Toimin itse Euroopan parlamentissa oman ryhmäni neuvottelijana rakennusten energiatehokkuutta koskevassa raportissa. Remonttien edistäminen ei ole poliittisesti repivin aihe, mutta ideoita rahoitukseen tarvitaan. Kotien remonttien yhteydessä on huolehdittava, että asumisen hinta ei karkaa. Tätä helpottaisi se, että korjausrakentamista ei tarkasteltaisi ainoastaan yksi rakennus kerrallaan, vaan esimerkiksi kortteleittain tai asuinalueittain. Lisäksi parannetut standardit ja yhteiset laskentatavat antaisivat tehokkuutta. Tarvitsemme järkeviä taloudellisia kannusteita energiatehokkuuden parantamiseen. Suomessa jo nyt voi saada Aran myöntämiä energia-avustuksia, mikä on oiva esimerkki hyvistä kannustimista. Määräaikaisia tukipaketteja on osoitettu niin öljykattilavaihtoon kuin hisseihin.

Paikallistason toimijat ovat avainasemassa korjausrakentamisessa. On varmistettava, että remonttia suunnittelevan ei tarvitse kerätä tietoa energiatehokkuudesta ja asumisterveydestä eri tahoilta. Ohjeistus, neuvot, vinkit ja jopa luvat olisi järjestettävä helposti saataville, yhden palvelun tai luukun päähän.

Sisäilmaongelmat kouluissa, päiväkodeissa ja asunnoissa ovat liian tuttuja tarinoita meillä Suomessa – energiatehokkuuden parantaminen ei saa koskaan johtaa sisäilman huonontumiseen. Korjausrakentamisessa on aina varmistettava, että mukana on osaamista niin energiatehokkuus- kuin sisäilma-asioissakin. Peruskorjauksissa tavoitteena pitää aina olla ”terve rakennus”.

Energiatehokkuuttakaan ei saa loputtomiin kohennettua ilman digitaalisia ratkaisuja ja taloautomaatiota. Automaattijärjestelmät mukauttavat rakennuksen lämpötilaa ja valaistusta käytön ja tarpeen mukaan. Nykyinen, viime europarlamenttikaudella hyväksytty lainsäädäntö edellyttää isoihin kiinteistöihin näitä järjestelmiä. En ole vihaista palautetta saanut, vaikka tuolloin neuvottelijana vein tuon muutoksen läpi. Koska teknologialla on niin keskeinen rooli rakennusten energian kulutuksessa, on syytä harkita, tulisiko lainsäädäntöä edelleen kehittää kunnianhimoisempaan suuntaan. Mielestäni perusteluja tälle löytyy.

Peruskorjauksien yhteydessä on myös tärkeä varmistaa, että nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa. Korona-aika on osoittanut meille yhteyksien merkityksen ja tulevaisuudessa se korostuu entisestään. Kun älykkäät järjestelmät niin palveluiden kuin talotekniikan muodossa lisääntyvät ja kehittyvät, tarvitsemme nopeita ja saumattomia yhteyksiä jokaiseen rakennukseen. Monet teistä varmasti tunnistavat, miten vaikeaa on työskennellä, ellei yhteys toimi, ikkunoista vetää – saati olisi hengitysoireita.

Miapetra Kumpula-Natri

Europarlamentaarikko S&D

Kommentoi