Lukijoilta: Korkeakouluihin hakeneiden oikeusturva

Tänä keväänä opiskelijapaikkaa yliopistosta hakeneet ovat osallistuneet yhteishakuun maalis-huhtikuun taitteessa. Hakuaikana ja sen jälkeen ilmoitettiin, että eri yliopistojen useisiin tiedekuntiin valitaan opiskelijoita todistusvalinnalla ja pelkästään valintakokeen perusteella, esimerkiksi 60 % todistusvalinnalla ja 40 % valintakokeen perusteella.

Yliopistoon hakeneelle ja valintakokeeseen osallistumiseen tähtäävälle syntyi siten nk. oikeutettu odotus siitä, että hänellä on mahdollisuus hakea opiskelijaksi ja tulla valituksi myös aikaisemmin päätetyn osuuden mukaisessa valintakoekiintiössä.

Hakuajan päättymisen jälkeen 9.4. yliopistojen taholta kuitenkin ilmoitettiin, että perinteisiä valintakokeita ei koronatilanteen vuoksi järjestetä ja valinnat järjestetään vaihtoehtoisilla tavoilla. Ammattikorkeakoulut ilmoittivat järjestävänsä etäkokeen.

Odottelun jälkeen yliopistot ilmoittivat uusista valintatavoista eli ne kertoivat vähentäneensä pääsykokeen perusteella valittavien osuutta ja järjestävänsä pääsykokeet pääsääntöisesti etäkokeina, vaikka aluehallintoviranomaiset koronarajoituksia koskevien määräystensä soveltamisohjeessa 17.3. ovat nimenomaan todenneet, että opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa korkeakoulujen tiloissa noudattaen asianmukaisia varotoimia.

Yliopistolain 30 §:n mukaan yliopiston julkisissa hallintotehtävissä sovelletaan hallintolakia. Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Perustelujen mukaan yksityisen henkilön tulee voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen sekä viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen.

Etäkokeisiin liittyen on huomioitava myös eduskunnan oikeusasiamiehen osittain etäyhteydellä toteutettuja valintakokeita koskeva päätös, jossa suhtaudutaan tietyltä osin kriittisesti etäkokeisiin.

Valintakokeella valittavien kiintiön pienentäminen – jopa huomattavasti – aikaisemmin ilmoitetusta ja vastaavasti todistusvalintakiintiön kasvattaminen on yksilön oikeusaseman kannalta merkittävä ratkaisu, kun on kyse hakijasta, joka on saamaansa tietoon luottaen panostanut valintakokeeseen.

Ratkaisu saattaa viedä opiskelemaan pääsyn mahdollisuuden monelta sellaiselta hakijalta, joka on luottanut siihen, että voi valintakokeessa osoittaa osaamisensa, soveltuvuutensa ja motivaationsa, kun todistuksen arvosanat eivät välttämättä riitä.

Valintakokeisiin valmistautuneet olivat ehtineet panostaa monin tavoin: hankkineet materiaalia, ottaneet töistä lomaa, käyttäneet aikaansa ja muita resursseja valintakokeisiin valmistautumiseksi.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty runsaasti kanteluita yliopistojen opiskelijavalintaperusteiden muuttamisesta.

Kanteluissa ovat esillä mm. valintakriteereiden muuttaminen kesken hakumenettelyn, fyysisten kokeiden peruminen ja sähköisen esivalintakokeen järjestämiseen liittyvät ongelmat, kuten välineiden saatavuus, tekniset olosuhteet ja vilpin mahdollisuus.

Apulaisoikeusasiamies on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä selvityksen kanteluihin liittyen viime perjantaihin (5.6.) mennessä.

On tärkeää saada asiaan mahdollisimman pian ratkaisu. Kenenkään oikeusturvan ei tule heikentyä poikkeusolojenkaan aikana ilman painavaa syytä.

Kokoomuksen kansanedustaja Seinäjoelta

Kommentoi