Lukijoilta: Koululainaukset DDR:stä?

Kaikkee se sakemanni keksii, sano Mäkelän Anttoo, kun apinaa katteli. Meillä on aina uskottu saksalaiseen osaamiseen. Koulutuksessa sen taustana on ollut ns. polyteknisyyden periaate, jossa pyritään yhdistämään tieto ja taito; insinöörioppilas valitsee ensin teräksen, piirtää jakoavaimen ja sitten valmistaa sen. Siinä yhdistyvät ”theorie und praxis” teknologiaosaamiseksi.

Teknologia on tiedon soveltamista käytäntöön. Teknologian nimeen vannotaan puheessa lähes kaiken tulevan kehityksen ja hyvinvoinnin mahdollistajana.

Suomen koulutusjärjestelmä on lainattu DDR:stä, julistaa Harri V. Hietikko (25.9.). Tämän sloganin oikeisto lanseerasi jo, kun se vastusti peruskoulua, yliopistojen tutkintojen uudistusta ja jossain määrin peruskoulun opettajien koulutuksen nostamista maisteritasolle. Jos tällaisen väitteen vielä nykyään esittää, olisi syytä perustella edes hitusen, lainattiinko rakenteita, pedagogiikkaa vai sisältöjä.

Peruskoulun rakenne oli suoraan Ruotsista. Aikoinaan kansakoulussa näytettiin seinältä Uno Cygnaeuksen kuvaa ja kerrottiin hänen tuoneen Pestalozzin kansaopetuksen kasvatusaatteet Sveitsistä. Kansakoulun käytännön toteutuksessa oli tuolloin kuitenkin melkoisesti Äiti Venäjän pietarilaisia piirteitä.

Pestalozzin pedagogiikan periaate oli, että ihmistä ei ole kehitettävä vain tietopuolisesti, vaan myös tunne-elämää oli jalostettava ja käytännöllisistä taidoista pidettävä huolta. Hänen ajatuksensa vaikuttivat vielä peruskoulu-uudistuksessa niin meillä kuin Ruotsissakin. Oikeiston hellimä oppikoulu korosti oppiaineita ja tietopainotteista oppimista.

Perustason ammatillisen koulutuksen kehittäminen on meillä ollut lapsipuolen asemassa. Pohjanoteeraus olivat edellisen hallituksen leikkaukset. Poikkeuksen muodostavat ammattikorkeakoulut (saksaksi Fachhochschule). Olisikohan nekin Harppi-Saksasta lainattuja? Eivät voi olla. Saksan demokraattisen tasavallan osavaltiot liittyivät 1990 Saksan liittotasavaltaan ja ensimmäinen ammattikorkeakoulu perustettiin 1991.

Ammatillisuutta pyrittiin 1970-luvulla lisäämään yliopistotutkintojen uudistuksessa, kun tieteenalatutkintojen oheen perustettiin koulutusohjelmia, jotka johtivat jollekin yhteiskunnan tehtäväalueelle. Tutkinnon ns. yleisopinnoissa haluttiin antaa laajempaa tietoa yhteiskunnasta, jossa maisteri tulisi harjoittamaan ammattiaan. Nämä leimattiin itäsaksalaiseksi.

Kaikkien demokraattisten valtioiden koulutusjärjestelmien rakentajat saavat vaikutteita ulkoa. Kuitenkin kaikki ne ovat kansallisia, minkä myös EU on onneksi tunnustanut, kun ei ole halunnut harmonisoida muuta kuin tutkintojen tasoa ja niiden tuottamia kelpoisuuksia.

Jos maamme tieteellis-tekniseen kehitykseen johtanut koulutusjärjestelmä on saanut saksalaisia vaikutteita, niin se on yks hailee, ovatko ne tulleet itäisestä vai läntisestä Saksasta, sano Mäkelän Anttoo, kun Pisa -tuloksia katseli.

Markus Aaltonen

valtiopäiväneuvos

Seinäjoki

Kommentoi