Lukijoilta: Kriisin yli kestävään kasvuun

Hallitus pääsi tällä viikolla sopuun ensi vuoden budjetista. Samalla saatiin sovittua useammasta laajemmasta kokonaisuudesta. Talousarvion ohella päätöksiä tehtiin työllisyystoimista, kuntatalouden tukipaketista, järjestöjen rahoituksen turvaamisesta ja ilmastotavoitetta tukevasta energiaverotuksen uudistuksesta.

Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta koronavirus tekee tilanteesta poikkeuksellisen epävarman. Terveydellisen kriisin ohella päällä on edelleen myös taloudellinen kriisi, mikä edellyttää tukitoimia niin yrityksille, työntekijöille kuin kunnillekin.

Työllisyyden kannalta ensisijaista on, että laaja konkurssiaalto ja massatyöttömyys vältetään. Siksi yrityksiä on tuettu ja tuetaan jatkossakin kaikilla käytössä olevilla keinoilla.

Samalla on huolehdittava kestävän talouskasvun edellytyksistä pidemmällä aikavälillä. Tämän takia hallitus satsaa koulutukseen ja osaamiseen varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin ja tutkimukseen asti.

Ajantasainen tutkimus- ja tuotekehitys sekä osaavan työvoiman saatavuus ovat tärkeimmät tekijät talouskasvun ja tuottavuuden kasvattamiseksi.

Kun maailmantalous ja kysyntä maailmanmarkkinoilla alkavat elpyä, on suomalaisten yritysten oltava voittamassa tarjouskilpailuja.

Elvytys eri puolilla maailmaa kohdistuu isolta osin siirtymään ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tässä työssä suomalaisilla ja erityisesti Vaasan seudun energiaklusterin yrityksillä on menestyksen mahdollisuus.

Osaamis- ja elinkeinopolitiikan ohella työllisyyttä lisätään budjetissa aktiivisen työvoimapolitiikan toimin. 30 000 lisätyöllisen paketin tärkein osa on ns. pohjoismaisen työnhaun malli. Sen myötä työvoimapalveluiden resursseja lisätään 40% ja henkilöstöä samassa suhteessa noin 1 200 henkilön verran.

Tämän tarkoituksena on työttömien yksilöllinen ja työttömyyden alkuun painottuva apu uuden työpaikan löytämiseen ja oman työllistymisen helpottamiseen.

Samalla muutetaan työttömien velvoitteita.

Aiemmin työvoimaviranomainen osoitti työpaikkoja, joihin työttömän täytyy hakea. Nyt siirrytään omaehtoisempaan malliin, jossa työttömän on haettava 0–4 mielekkääksi katsomaansa työpaikkaa kuukaudessa.

Haettavien työpaikkojen määrä sovitaan henkilön työkyvyn ja alueellisen työmarkkinatilanteen perusteella.

Samalla kevennetään kohtuuttomiksi koettuja työttömyysturvan karensseja, koska karenssin pituudella ei ole todettu olevan ihmisten työllisyyttä lisäävää vaikutusta. Toisin kuin viime hallituskaudella säädetyssä ja Rinteen hallituksen poistamassa aktiivimallissa, nyt työttömiä ei rankaista asioista, joihin itse ei voi vaikuttaa.

Kuntien taloustilanteen parantaminen ja järjestöjen rahoituksen turvaaminen kriisin keskellä olivat SDP:n kärkitavoitteita budjettineuvotteluissa.

Kuntien ja järjestöjen palveluiden heikkeneminen terveys- ja talouskriisin keskellä syventäisi kriisin vaikutuksia ja pitkittäisi siitä nousemista. Nyt voidaan toivottavasti välttää haitalliset lomautukset ja leikkaukset peruspalveluihin.

Kunnille ja sairaanhoitopiireille valtio korvaa lisäksi kaikki koronakriisin aiheuttamat kustannukset. Niin ikään kaikki kuntien uudet tehtävät, mm. työllisyyttä parantava oppivelvollisuuden pidentäminen rahoitetaan.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi