Lukijoilta: Kumppanuudella kohti kehittyvää asiakaspalvelua

Työvoimapolitiikka on yhteiskunnassa aina ajankohtaista, oli sitten kyse taantumasta tai noususuhdanteesta.

Työvoimapolitiikka on jatkuvassa muutoksessa, sillä työllisyyden muutokset aiheuttavat muutostarpeita yhteiskuntaa, yksilöitä ja yrityksiä koskeviin normeihin.

Sipilän hallituksen aikana työvoimapalveluita vietiin maakuntiin ja yksityissektorin roolia korostettiin. Marinin hallituksen tavoitteena on lisätä kuntien roolia julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestäjänä. Ja ehkä seuraava hallitus linjannee taas asioita uuteen asentoon, mutta näinhän demokratia toimii.

Seuraavaksi joitakin huomioita yhdestä pilotista, joka päättyi vuoden vaihteessa. Puolitoista vuotta Seinäjoella toiminnassa ollut AIMO, monialainen työllisyyspalvelu, on TEM-hallinnonalan ns. kumppanuuspilotti.

AIMOn suunnittelu ja valmistelu käynnistyi jo silloisen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä. Lähtölaukauksen antoi julkisuuteen nostettu allianssimalli, jota suositeltiin kokeiltavaksi työllisyyshankkeiden toteutuksessa.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus tunnusteli keväällä 2018 paikallisen TE-toimiston, Seinäjoen kaupungin, Kelan ja Sedu-koulutuskeskuksen kiinnostusta lähteä rakentamaan allianssimallilla yhteistä työllisyyshanketta. Allianssisopimus allekirjoitettiin näiden toimijoiden kesken huhtikuussa 2019.

Allianssimallissa kiinnostivat erityisesti sen hyvät tulokset ja yhteistyötapa. Allianssin perusperiaatteiden mukaisesti olemme tehneet kaikille yhteiset tavoitteet, yhteisen kehitysvaiheen (kesti noin vuoden), yhteisen sopimuksen ja yhteisen organisoitumisen. Korostimme korkeaa suorituskykyä, jatkuvaa parantamista, säännöllistä toiminnan seurantaa ja arviointia sekä luottamuksen rakentamista.

AIMOsta asiakas on saanut Kelan ja TE-toimiston palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluja sekä uraohjausta ja koulutusneuvontaa. Lisäksi nuoria asiakkaita on palvellut saman katon alla toimiva Ohjaamo Seinäjoki.

AIMOn tiiviin, monialaisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön hyödyt ovat huomanneet sekä asiakkaat, työntekijät että muu verkosto. AIMO on mahdollistanut asiakkaan nopeamman palveluprosessin, koska tarvittaessa eri tahot ovat asiakkaan tilanteessa yhtä aikaa mukana. Tässä toimintatavassa tiedonkulku nopeutuu ja asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaminen helpottuu, myös asiakkaan itsensä näkökulmasta.

Lisäksi toimijat ovat kokeneet, että työnjako on selkeytynyt ja päällekkäinen työ on poistunut.

AIMO on tarjonnut työntekijöilleen mahdollisuuden myös vertaisoppimiseen, koska tiiviissä yhteistyössä tietotaitoa kumppaniorganisaation palveluista ja toimintatavoista karttuu koko ajan.

Yksilövalmennukseen on hankittu lisäresursseja kilpailuttamalla suoraan työhön menevien asiakkaiden työvalmennuspalvelua. Hankinnassa on kokeiltu tulosperusteista palkkiomallia.

AIMOn moniammatilliseen tiimiin ovat kuuluneet terveydenhoitaja ja osa-aikaisesti työskentelevä työterveyslääkäri.

Terveyspalvelujen merkitys korostuu erityisesti pidempään työttömänä olleiden asiakkaiden palvelussa. Usein näiden asiakkaiden kohdalla prosessit ovat pitkiä ja tarve erilaisille työ- ja toimintakyvyn selvittelyille on ilmeinen. Terveyspalvelujen kokonaisuutta onkin täydennetty yksityiseltä sektorilta hankitulla työ- ja toimintakykyarviolla.

Asiakkaat, henkilöstö ja palveluja toteuttavat kumppanit on syytä ottaa alusta asti mukaan toiminnan kehittämiseen.

AIMOn toiminnan ydin on ollut moniammatillinen henkilökohtainen palvelu. Koronan myötä henkilökohtaista palvelua on toteutettu AIMOssakin pääosin etänä, ja tilanne on pakottanut opettelemaan uusia toimintatapoja asiakaspalvelun toteuttamiseen.

Moniammatillinen ja -alainen viranomaistyö yhdistettynä yksityissektorin tuottamiin työllisyyspalveluihin on kokonaisuus, jota kannattaisi jatkossakin toteuttaa systemaattisesti.

Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluun on allianssimallilla kyetty tuottamaan lisäarvoa.

Päällekkäistä työtä on kyetty välttämään ja asiakkaan aito palvelutarve on pystytty paremmin huomioimaan.

Työllisyyden edistämisessä tarvitaan Public-Private Partnership toimintaa, joka tarkoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Vain kumppanuuden kautta on mahdollista päästä kohti kehittyvämpää, yksilöllistä ja tuloksellista asiakaspalvelua.

Jari Aaltonen

työllisyys ja osaaminen -yksikön päällikkö

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus

Kommentoi