Lukijoilta: Kun kilpailu opiskelijoista kiihtyy, tahmeat kaupungit pärjäävät

Yliopistokaupunkien kasvu ja väestömäärän positiivinen kehitys ei ole kirkossa kuulutettu. Vaasan kokonaisnettomuutto on korkeakouluyksiköistään huolimatta pienentynyt vuoden 2020 tammi–huhtikuun aikana eniten koko Suomessa, yhteensä 324 henkilöllä (Ilkka-Pohjalainen 29.5.2020). Kilpailua opiskelijoiden sieluista käydään kaupunki- ja koulutusympäristöjen muodostamien kokonaisuuksien kesken. Korkeakoulut tutkija- ja opiskelijayhteisöineen ovat kaupunkikehityksen keskeinen voimavara.

Järjestimme maaliskuussa 2020 laajan kaikille Vaasan korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn kiinnittymisestä Vaasaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 611 opiskelijaa kuudesta korkeakouluyksiköstä. Vastaajista kolmannes oli miehiä ja kaksi kolmasosaa naisia. Suomenkielisten osuus oli 49 %, ruotsinkielisten 41 % ja 10 % vastaajista oli muunkielisiä.

Vaasassa on yli 10 000 korkeakouluopiskelijan yhteisö. Kaupungin tulisikin pystyä kääntämään tämä voimavara paremmin hyödykseen. Opiskelijoista peräti 72 % ilmoitti maksavansa verot Vaasaan, mutta vain 24 % heistä pitää kaupunkia henkisenä kotinaan.

Puolet opiskelijoista (50 %) ei tuntenut, tai tunsi vain heikosti Vaasan ennen opintojensa aloittamista. Vetovoimatekijöinä mainittiin kuitenkin kaupungin viihtyisyys, asuntojen hinnat, vireä opiskelijaelämä, meren läheisyys, kaksikielisyys ja monikulttuurisuus. Yhtä kaikki, 67 % opiskelijoista Vaasa oli ensisijainen vaihtoehto opiskelupaikkana. Peräti 63 % opiskelijoista on työskennellyt tai työskentelee Vaasassa ja 53 % voisi kuvitella työskentelevänsä jatkossakin kaupungissa. Pysähdytäänpä tähän hetkeksi.

Tulkintamme mukaan halukkuutta vaasalaistumiseen siis on olemassa, jos kaupungista onnistutaan tekemään nykyistä ”tahmeampi”. Tällöin korkeakouluista valmistuvilla opiskelijoilla olisi enemmän syitä asettua pysyvästi kaupunkiin. Poismuuttoa edistäviksi työntövoimatekijöiksi ilmoitettiin paremmat työllistymismahdollisuudet ja uralla etenemisen mahdollisuudet muualla.

Kysyttäessä, mitä tunteita Vaasa herättää paikkana, kokivat ruotsinkieliset ja muunkieliset vastaajat kaupungin astetta positiivisemmin kuin suomenkieliset.

Suomenkielisten vastauksissa Vaasa jää hieman etäämmäksi paikaksi, johon on vaikeampi saada otetta.

Etenkin alueen ruotsinkielisyyden osa suomenkielisistä vastaajista koki ongelmalliseksi.

”Kiva kaupunki, mutta kahtiajakoisuus kielikysymyksen takia ärsyttää ja lisäksi Vaasa on maantieteellisesti etäällä kaikesta.”

”Trivs väldigt bra och kallas nuförtiden Vasa för mitt hem.”

Peräti puolet opiskelijoista oli samaa mieltä väittämästä, että ”Vaasa on vetovoimainen ja houkutteleva asuinpaikka juuri valmistuneelle opiskelijalle”.

Eniten alueelle jäämisen puolesta vaakakupissa painoivat työtarjonta, turvallisuus, toimivat joukkoliikenneyhteydet, arjen sujuvuus sekä perheen ja ystävien läheisyys. Näistä neljään ensimmäiseen tekijään kaupunki voi vaikuttaa suoraan kehittämistoimenpiteillään ja poliittisilla valinoillaan.

On tärkeää, että opiskelijat jotka tulevat pitkienkin matkojen päästä, ja jopa toisista kulttuuripiireistä Pohjanmaalle, kokevat olevansa osa kaupunkia ja tuntevat sen kodikseen.

Mikäli heidät saadaan imaistua osaksi alueyhteisöä, luutuneita käsityksiä todennäköisesti haastetaan positiivisesti, jolloin kaupunki uudistuu ja kehittyy.

Tekemällä Vaasasta ”hunajaisen tahmean” opiskelijat jäisivät entistä useammin rikastuttamaan kaupunkia.

Tahmeutta voidaan lisätä muun muassa mielenkiintoisilla tieteen, taiteen, teknologian ja palvelujen välisiä rajoja ylittävillä kaupunkikehityshankkeilla.

Konkreettisempaa kaupunkiarjen tahmeutta tuottavat kehittämisen kohteet olivat korkeakouluopiskelijoiden mukaan tärkeysasteikolla 1–5 (ka.): kahvila- ja ravintolatarjonta (2,5) sekä liikunta ja harrastusmahdollisuudet (2,4).

Emmi Suomäki

hallintotieteiden yo

Tuomas Honkaniemi

tohtorikoulutettava

Vaasan yliopisto, aluetiede

Ilkka Luoto

yliopistonlehtori

Vaasan yliopisto, aluetiede

Kommentoi