Lukijoilta: Kun muut ovat ympäriltä häipyneet

Oli heinäkuun 6. päivä. Ajelin kohti Niinisalon varuskuntaa. Takapenkillä oli kaksi matkustajaa. Toinen heistä oli oma poikani, toinen hänen ystävänsä. Olimme hiljaisia.

Jätin pojat kasarmin reunamille. Katselin, kun he nostivat laukkunsa ja sanoivat ”Hei sitten”. Tuijotin lapseni kävelyä, hän loittoni, olin yhtaikaa ylpeä ja alakuloinen. Alkoi armeija ja tunsin luopumista.

Olen isä. Se on minussa tärkeintä. Sen enempää en voi saavuttaa.

Ennen kansanedustajan työtä, toimin 20 vuotta opettajana ja rehtorina. Näin paljon hyvää. Huomasin myös, että yhteiskuntamme on keskeneräinen. Halusin sen olevan inhimillisempi ja enemmän ihmistä kohti askeltava.

Syntyi tahto vaikuttaa. Lähteä politiikkaan.

Olen keskustalainen, koska puolue on arvoiltaan vakaa. Siinä on isoäitiäni ja -isääni, jotka pitivät kesät pojanpoikaansa maalla. Siinä on lapsiani ja perhettäni, joille haluan hyvän tulevaisuuden. Siinä on suomalaisuutta, kaunista maisemaa ja rosoista kylätietä. Siinä on ihmistä, ihmisyyttä.

Tahdon tehdä työtä näiden arvojen puolesta. Siksi tavoittelen keskustan varapuheenjohtajuutta syyskuun puoluekokouksessa.

Keskustalaisilla ei ole mitään hävettävää. Olemme Suomen paras puolue.

Keskusta on yli sata vuotta toiminut tavallisen ihmisen puolesta. Olemme aina pitäneet kotien ja kotiseutujen puolta. Nähneet oman pihan yli.

Suhteemme luontoon on mutkaton. Viljelemme ja varjelemme maata, joka antaa meille ruokaa ja toimeentuloa. Kannamme sivistyksen ja edistyksen lippua. Haluamme, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus kouluttautua, yrittää ja tehdä työtä. Osaamme keskustella, sovitella ja neuvotella.

En tiedä ainoatakaan syytä, miksi emme voisi olla puolue, jonka itsetunto on korkealla. Keskustalaisuudesta voi olla ylpeä silloinkin, kun kannatuksemme ei ole huipussaan.

Keskusta on tasa-arvoisen aluepolitiikan mestari. Kaikkialla Suomessa täytyy olla elämisen edellytykset ja mahdollisuus menestyä. Hajautettu yhteiskunta, huoltovarmuus, lähiruoka, sivistys ja suomalaisten yhtenäisyys osoittautuivat hyviksi keinoksi puolustautua koronavirusta vastaan. Ihan meidän juttuja.

Juuret ovat maalaisliitossa ja maaseudussa. Maaltamuuton yhteydessä keskusta siirtyi myös kaupunkeihin. Meidän aatteellemme on tilausta kaikkialla. Keskusta ei tee politiikkaa ketään vastaan.

Missä ihminen, siellä keskusta.

Meidät tunnetaan maatalouden ja yrittäjyyden puolustajana. Kannattajissamme on kuitenkin ihmisiä kaikilta aloilta ja keskusta huolehtii kaikista suomalaisista. Myös palkansaajan asema on tärkeä. Keskusta ei voi olla tässäkään asiassa sivustakatsojan roolissa.

Maailmaan mahtuu mekastusta. Ääripäät kiljuvat. Kun molemmista suunnista huudetaan, sattuu korviin. Keskusta ei kuitenkaan vaikene. Me emme jauha joutavia, vaan ratkaisemme asioita. Teemme tekoja, jotka yhdistävät ihmisiä. Olemme keskellä, keskustalaisia.

Vierellä, kun muut ovat ympäriltä häipyneet.

Seinäjoki

Kommentoi