Lukijoilta: Kunnioittava seisominen

Istukaa! Mutta tehän istutte jo.

Saksan yhteyskenraali Suomen päämajassa Waldemar Erfurth kertoo sotapäiväkirjassaan päivättynä 6.4.1944 Suomen marsalkka Mannerheimin muistelemaa. Mannerheim toteaa Dietlin, Heinrichsin ja Erfurthin läsnäollessa, että Venäjän viimeinen tsaari kuunteli hänen matkaraporttiaan seisaaltaan vaikka esitelmä kesti tunnin ja 20 minuuttia.

Kysymyksessä oli tietenkin tsaarin arvostuksen osoitus, joka jäi Mannerheimille unohtumattomasti mieleen.

Meidän ortodoksien rukousasento on muuten seisominen. Niinpä esimerkiksi Vaasan ortodoksikirkossa ei ole penkkejä kuten luterilaisissa kirkoissa on. Toki kirkon sisäseinustoilta löytyy istumisen mahdollisuus, jos on sairaus tai jonkinlainen uupumus vaivana mutta rukousasento on tosiaan seisominen. Siitä lähdetään. Kunhan vain voitamme nyt kulkutaudin.

Meillä voitaisiin siirtyä kunnioittavaan seisomiseen tai sen palauttamiseen.

Armeijassa asia on toki selvä. Kersantit eivät kanna uusia alokkaita ensimmäisiin sulkeisiin pehmoisilla patjoilla.

Äkisti mieleeni tulevat peruskoulut, koska osan urastani tein niiden puitteissa.

Olisi hyvin asiallista, jos opettajainkokouksissa opettajat seisoisivat, kun rehtori saapuu puhumaan. Kuulen vastaväitteitä, kapinaa, napinaa.

Ainakaan ei tulisi asettautua esteeksi mikäli osa opettajista ja muista henkilöistä, jotka ovat opettajainkokouksessa läsnä, tahtovat seisoa ja siten osoittaa erityistä arvostusta koulun rehtorille.

Komea näky! Rehtori puhuu ja opettajat seisoen kuuntelevat tarmokkaina noudattamaan annettuja käskyjä.

Jari Ranta

Vaasa

Kommentoi