Lukijoilta: Kuntavaaleissa ratkaistiin fiksujen hankintojen suunta

Kuntavaaleissa valtuustoihin valitut uudet päättäjät ovat paljon vartijoita. Kuntalaisia kiinnostavat paitsi hoivapalveluihin ja opetukseen liittyvät kysymykset, myös kuntien talous ja työpaikat alueella.

Paras tapa varmistaa toimivat palvelut ja järkevä talous oman kunnan alueella on tehdä töitä sen eteen, että alueella on yrityksiä ja työpaikkoja, jotka tuottavat myös veroeuroja kunnalle.

Kunnat luovuttavat päätösvaltaa muualle monessa asiassa kuten sosiaali- ja terveysasioissa. Kuitenkin yhdellä alueella, joka on elintärkeä yritysten ja työpaikkojen kannalta, on kunnilla edelleen vahva autonomia: kunnan omat tuote- ja palveluhankinnat.

Suomessa tehdään vuositasolla 35 miljardin edestä julkisia hankintoja. Suurimpien kaupunkien ja niiden yhteydessä toimivien yksikköjen vuosittaiset hankinnat nousevat satoihin miljooniin euroihin. Jokainen pienempikin kunta ostaa laajan joukon tuotteita ja palveluita, kouluruoasta aina IT-palveluihin. Siksi ei ole yhdentekevää, miten nämä hankinnat suunnataan.

Finnish Consulting Groupin syksyllä 2020 tekemän tutkimuksen mukaan 60% kuntapäättäjistä haluaa suosia lähellä toimivia yrityksiä ja sellaisia, jotka työllistävät laajemmin Suomessa. Kuitenkin hankintojen arjessa ainoaksi ratkaisevaksi tekijäksi nousee kerta toisensa jälkeen halvin hinta, mikä usein tarkoittaa sitä, että työ tehdään Suomen ulkopuolella. Labranäytteitä viedään ulkomaille analysoitavaksi, pyykkiä lahden toiselle puolelle pestäväksi ja broilerinlihaa tuodaan Thaimaasta. Häviäjänä ovat suomalaiset yritykset, joilta nämä kaikki olisi voitu ostaa.

Nykyinen hankintalaki on mainettaan huomattavasti parempi. Se antaa kunnille paljon liikkumatilaa määritellä hankinnat niin, että valinta useimmin osuu suomalaiseen, vastuullisesti toimivaan vaihtoehtoon. Laatukriteereitä voidaan käyttää, jolloin esimerkiksi marjojen tulee olla syötävissä keittämättä, tukipalvelun kielen on oltava suomi tai huollon on järjestyttävä tietyssä ajassa.

Kun käytetään nk. elinkaarikustannuksia eli lasketaan materiaalihankintojen lisäksi huoltojen ja varaosien kustannukset pidemmällä ajalla, pärjää suomalainen vaihtoehto lähes aina. Ilmastokin kiittää, kun hankintakriteereissä painotetaan kuljetusetäisyyksiä ja näistä syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

Uudet valtuustot ohjaavat kuntien hankintoja erilaisten elinkeino-, elinvoima- ja hankintastrategioiden kautta. Kuntavaaleissa valittujen ja heitä äänestäneiden kansalaisten tulisi kysyä oman kunnan osalta: Miten hankintoja ohjataan? Onko olemassa strategia, joka painottaa kotimaisia vastuullisia valintoja? Mitataanko tuloksia, esimerkiksi yrittäjyyden tai työpaikkojen osalta? Ja tuetaanko hankinnoilla suomalaista työtä ja sen tuomaa hyvinvointia?

Olemme laskeneet, että jos kuntahankintojen kautta lisättäisiin ostoja suomalaisilta yrityksiltä miljardilla eurolla vuodessa, tuottaisi se yli 10 000 työpaikkaa ja yli 300 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Tämän eteen kannattaa tehdä töitä.

Tero Lausala

toimitusjohtaja

Suomalaisen Työn Liitto

Kommentoi