Lukijoilta: Kuntien hautajaiset on peruttava

Vuosi vaihtui ja huhtikuun kuntavaalit ovat jo ovella. Tulevat vaalit ovat suomalaisen yhteiskunnan kannalta äärimmäisen merkittävät, koska tulevalla valtuustokaudella ratkaistaan Suomen kuntien kohtalo.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen yhteiskunnan yksi merkittävimmistä uudistuksista, Suomen nykymuotoiset kunnat ovat tulossa tiensä päähän hallituksen mielivaltaisen politiikan johdosta. Punavihreän hallituksen sote-uudistus on hautaamassa kunnat maakuntien alle.

Suomen nykymuotoiset kunnat luotiin 1850-luvulla. Kuntien tärkeimmiksi tehtäviksi ovat muodostuneet erilaisten palveluiden järjestäminen ja tuottaminen, elinvoiman kehittäminen ja paikallishallinnon toteuttaminen. Hallituksen ajama kuntien hautajaishanke eli sote-uudistus on tuhoamassa kuntien elinvoiman kehityksen ja lähipalveluiden säilymisen lähellä kuntalaista.

Jos hallituksen sote/maakunta-uudistus toteutuu, kuntien verotuloista katoaa 13,26 % valtiolle maakuntia varten.

Rahoitusratkaisu luo merkittävää epävarmuutta kuntiin elinvoimaisuuden ja koulutuksen ylläpidon ja investointien rahoittamisen näkökulmasta. Kasvava sote-palveluiden tarve lisää rahoituspainetta maakuntiin. Yhtälö ei ole toimiva, valtion rahanjaon kannalta tehokkainta olisi nykyisten kuntien toiminnan jatkaminen.

Sote-uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on kustannusten hillitseminen. Sote-menot tulevat kasvamaan tulevina vuosina merkittävästi, joten kustannustehokkaat uudistukset ovat enemmän kuin tervetulleita. Kuitenkin karu fakta on se, että punavihreän hallituksen ajama sote alkaa hillitä kustannusten kasvua vasta vuonna 2035 noin 800 miljoonalla eurolla vuodessa sillä edellytyksellä, että palveluiden tuotantoa onnistutaan tehostamaan nykyiseen verrattuna.

Veronmaksajan näkökulmasta kuntien hautajaishanke näkyisi myös suurella todennäköisyydellä korkeamman kokonaisveroasteen muodossa. Uusi maakuntavero luo lisää verokurimusta veronmaksajan niskaan. Korkeammalla verotuksella luulisi saavan parempaa vastinetta verorahoille, mutta näin asia ei tule olemaan.

Kuntalaisten palveluiden kannalta maakuntahallinnon luominen on merkittävä isku lähipalveluille. Ylimääräinen hallinto ja keskittäminen tuovat lisääntyviä kustannuksia ja johtavat väistämättä palveluiden keskittämiseen maakuntakeskuksiin. Mitä järkeä on luoda ylimääräistä hallintoa ja byrokratiaa ja samalla romuttaa kuntien elinvoimaa?

Kasvava sote-palveluiden tarve tulevilla vuosikymmenillä tulee haastamaan suomalaisen sote-järjestelmän todenteolla. Ylimääräinen hallinto ja byrokratia tekevät sote-palveluista entistä kankeampia. Olemme nähneet viime vuonna koronapandemian hoidossa, kuinka haastavaa kankean ja byrokraattisen toiminnan toteuttaminen voi olla. Haluammeko byrokraattisen kankeuden tulevan suorittavalle tasolle?

Punavihreän hallituksen tukipuolue keskustan mukaan maakuntauudistus ja -hallinto ovat parasta aluepolitiikkaa. Kokoomuksen mielestä parasta aluepolitiikkaa on työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten edistäminen. Kunnat ja alueet elävät ja hengittävät työstä. Viime vaalikaudella kokoomuksen johdolla luotiin yli 100 000 työpaikkaa maakuntiin. Työn ja yrittäjyyden olosuhteiden parantamisella luotiin alueille lisää elinvoimaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi syksyllä, että kokoomus on Suomen ainut kuntapuolue. Me kokoomuksessa haluamme perua kuntien hautajaiset ja pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuhontieltä. Me haluamme pitää palvelut kuntalaisten lähellä ja antaa parempaa vastinetta kuntalaisten rahoille. Kokoomus ei halua Suomen kuntien hautautuvan punamultaan.

Antti Tuomela

Pohjanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja

Laihia

Kommentoi