Lukijoilta: Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä tulee vahvistaa

Kuntien vahva rooli työllisyyspalveluiden järjestäjänä tulisi tunnustaa. Suomen kunnat satsaavat työllisyyden hoitoon vuositasolla yhteensä yli miljardi euroa. Kuntien taloudellinen panos työllisyyden hoidossa koostuu työllisyys- ja elinkeinopalveluista sekä kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen menoista. Kokonaisuudessaan kunnat satsaavat työllisyyden hoitoon yhtä suurella taloudellisella panostuksella kuin valtio, joka ylläpitää TE-palveluita.

Työvoimahallinnon toimivallan ja resurssien siirtämisellä kunnille voidaan merkittävästi edistää palvelurakenneuudistusta sekä työllisyysasteen tavoitteellisen nostamista. Hallitusohjelmassa on kirjaus ”kuntien roolia palveluiden järjestäjänä vahvistetaan”, joten asiasta on jo olemassa poliittinen päätös.

Hallitusohjelman mukaisesti Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti syksyllä haun työllisyyden kuntakokeiluhankkeisiin.

Valitettavasti jo kuntakokeilujen hakuvaiheessa heräsi huoli siitä, että kokeilut halutaan keskittää maakuntien keskuskaupungeille.

Kokeilualueita valittaessa ministeriöltä hukkui ymmärrys alueellisten erityispiirteiden huomioimiseen sekä seutukaupunkien ja kuntien aitoon tarpeeseen ja halukkuuteen kehittää alueidensa elinvoimaisuutta.

Meille seutukaupungeille ja maakunnan reuna-alueiden pienemmille kunnille työllisyydenhoidon kokonaisvaltaisen vastuun siirtäminen on äärimmäisen tärkeää. Haluamme turvata osaavan työvoiman saamisen alueidemme yrityksille ja elinkeinoharjoittajille sekä työnhakijoille mahdollisuuden saada oikea-aikaista palvelua.

TE-toimiston julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ovat jo pitkään keskittyneet kaupunkikeskuksiin. Mikäli edelleen myös työllisyyden kuntakokeiluja toteutetaan ensisijaisesti maakuntien keskuskaupungeissa, se ei edistä työnhakijan mahdollisuutta saada yksilöllisesti räätälöityä palvelua.

Tämän lisäksi tulisi huomioida, että elinkeinorakenne, työvoiman saannin tarpeet ja osaamistarpeisiin liittyvät kohtaantohaasteet ovat kaupunkikeskuksissa erilaisia kuin seutukaupungeissa ja pienissä kunnissa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla teollisuuden työpaikat keskittyvät enenevissä määrin seutukaupunkeihin, joissa myös koulutustarjontaa on pyritty vahvistamaan alueiden yritysten tarpeita vastaaviksi.

Työttömille työnhakijoille suunnattujen palveluiden kokonaisvaltainen laadun kehittäminen sekä kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen passiivimenojen kohdentaminen palveluiden lisäämiseen on koosta riippumatta kaikille kunnille yhteinen intressi.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan usein maaseutukaupungeilla ja pienemmillä kunnilla on mahdollisuus uudistaa palvelujaan ketterästi. Työllisyyspalveluita koskevassa palvelurakenneuudistuksessa tulee huolehtia myös asiakaskohderyhmien tarpeista.

Yksilöllisesti räätälöity- ja tehostettu palvelu koskee ensisijaisesti vaikeammin työllistyviä työnhakijoita. Katsomme, että tiettyjen väestöryhmien palvelutarpeiden osalta työnhakupalveluiden tulee olla kuntalaisille lähipalvelua.

Linda Leinonen

kaupunginjohtaja

Kauhajoen kaupunki

Pirkko-Liisa Kopakkala

työllisyysjohtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja

Suupohjan koulutuskuntayhtymä

Kommentoi