Lukijoilta: Twitter-rasismin kuolema

Ihmiskunta tarvitsee vallankumouksen ja sen mukana myös Suomi. Diktaattoreiden, valtaan juopuneiden testosteroni-tarzaneiden aika on ohi. Omaa totuutta lietsovat sirkuspellet, twitter-rasistit ja pikkunarsistit ovat täyttäneet kadut ja kuppilat. Sinä, minä ja me olemme heidän palveluksessaan tai heitä vastaan.

He ovat vaarallisia, koska he pelkäävät menettävänsä suloutensa. Heidän päämääränsä on nujertaa ja luoda oma valtakunta. Sellainen valtakunta, jossa rakkaus kohdistuu häneen itseensä. Valheelliseen todellisuuteen, jossa hajotetaan ja hallitaan. Huuto kaikuu niin syvällä yksinäisyydessä, jossa mitään niin pimeää ei ole nähty.

Samaan aikaan pikkupoliitikot sylkevät omia listojaan, jossa jäljitellään isoa maailmaa. He rakastavat esikuviaan ja liimailevat seinilleen fanikuvia. He haluaisivat olla kuin hän. Siksi seinällä on idolin vieressä myös oma kuva. Heille muut ovat vihollisia tai oman valtakuntansa kannattajia.

Me elämme aikaa, jossa epänormaali venytetään normaaliksi, itsekkyys hyveeksi, valhe totuudeksi. Elämme aikaa, jossa loukkaus on rohkeutta ja typeryys viisautta.

Katsokaa ympärillenne. Katsokaa ihmistä. Hiljaisuuden aika on ohi. Muuten meidän käy huonosti.

Suuren enemmistön on noustava metelöimään normaaliuden puolesta. Sellaisen ajan puolesta, jossa kunnioitus, demokratia, sivistys ja tasa-arvo eivät ole helppoheikkien oikeus. Sellaisen ajan puolesta, jossa hyvyys ja kauneus ovat pimeyttä ja itsekkyyttä suurempaa. Sellaisen ajan puolesta, jossa maltillisuus, ymmärtäminen ja inhimillisyys ovat olemassa. Tämä aikaa kaipaa tolkullisuutta, ei posketonta suunsoittoa tai väkivaltaa.

Tarvitsemme enemmistöä, joka ei vaikene. Kaikkia niitä ihmisiä, jotka tekevät työnsä, kasvattavat lapsensa ja kolaavat lumesta pihojaan.

Tarvitsemme ihmisiä, jotka käyvät kirkoissa tai jättävät käymättä, niitä, jotka eivät liimaile oman elämänsä näyttämöä ulkokultaisuudella. Tarvitsemme kerrostalojen, lähiöiden, maaseutujen ja kaupunkien ihmisiä, räntäsateissa kulkevia naisia ja miehiä, joille tavallisuus on tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuus kauneutta.

Tarvitsemme lastaan kantavaa äitiä ja ovea avaavaa isää. Tarvitsemme naapurin, joka katsoo, pääseekö ikäihminen postilaatikolleen kaatumatta.

Meidän aikamme tarvitsee hyviä ihmisiä. Sellaisia suomalaisia, jotka ovat vaienneet.

Tarvitsemme myös politiikkaa, jossa viisaus ei asu yhden puolueen harteilla. Erilaisten ihmisten yhteistyötä, joustavuutta vailla ehdottomuutta, ymmärrystä vailla ymmärtämättömyyttä. Ihmisiä, jotka tekevät virheitä. Mutta nousevat ylös ja jatkavat matkaansa.

Sellaisia, joita me olemme. Kaikessa, mikä on totta.

Keskustan kansanedustaja Seinäjoelta

Kommentoi