Lukijoilta: Kylien arvostusta lisättävä!

Muinoin perheet olivat ja elivät omassa rauhassaan pienviljelysten keskellä. Epävarmuuden ja turvattomuuden lisääntyessä perhekunnat alkoivat rakentaa asuinpaikkojaan toistensa lähelle, syntyi kyliä. Vasta kun alueita piti hallita keskitetysti, alettiin muodostaa pitäjiä, nimismiespiirejä, seurakuntia ja läänityksiä. Yhä kuitenkin kylät muodostivat sen turvaa ja me-henkeä luovan yhteisön, jossa kaikki tunsivat toisensa ja naapuria autettiin aina tarvittaessa.

Kaupungistumisen myötä kylien tilalle alkoi muodostua asuinalueita, jotka täyttyivät kerrostaloista, jossa ei välttämättä tunneta edes seinänaapuria, puhumattakaan viereisen talon alakerran mummosta.

Vanhemmissa osissa kaupunkia kylät ovat kuitenkin pitäneet pintansa, vaikka asukasmäärät ovatkin kasvaneet. Hyviä esimerkkejä löytyy Vaasastakin – Gerby, Sundom, Kotiranta, Pukinjärvi ja monta muuta.

Kylien asioita pitää monesti yllä oma kylän asukas-, kotiseutu- tai pienkiinteistöyhdistys. Nämä yhdistykset keräävät aktiiveja, joita kiinnostaa oman kylän kehittäminen.

Vaasassa toimii tällä hetkellä 39 asukasyhdistystä. Näiden yhdistysten yhteistyöelimeksi kaupunginjohtaja Juhani Turunen perusti aikanaan kunnanhallituksen alaisuuteen Asukasyhdistysten neuvottelukunnan, jossa oli edustaja jokaisesta alueen asukasyhdistyksestä, ja joka otti kantaa kaupungin eri alueita koskeviin suunnitelmiin.

Hulevesiasian käsittelyn yhteydessä viime keväänä kuitenkin virkamiesten taholta todettiin, että ko. neuvottelukunnan asema kaupungin virallisessa organisaatiossa on epäselvä; ”Kuntatekniikan käsityksen mukaan neuvottelukunnan olemassaolosta kaupunginhallituksen alaisena toimikuntana vielä tänä päivänä on epäselvyyttä. Tällä perusteella, ja kun esitystä ei muutoinkaan ole katsottava tehdyksi neuvottelukunnalle suoritettavaksi määrättynä tehtävänä, vaan lähinnä asukasyhdistysten kokoavana mielipiteenä.” Kaupunginhallitus ei ottanut mielipidettä käsiteltäväkseen, vaan siirsi asian tekniselle lautakunnalle.

Vaasaan on sittemmin asukasyhdistysten sekä kaupunginhallituksen väliin perustettu kolme aluetoimikuntaa; Pohjoinen (Gerbyn), Sundomin sekä Variskan aluetoimikunnat, joissa on edustajia alueen toimijoilta, mutta alueen asukasyhdistyksillä on kussakin vain kaksi edustajaa. Muita edustajia toimikunnissa ovat kaksi alueen koulujen edustajaa, yksi seurakuntien, yksi Setlementtiyhdistyksen, yksi nuorisotilojen ja yksi alueen yhdyskuntatyöryhmän esittämä henkilö. Kaupunginhallitus nimeää varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Näin ollen alueen asukkailla ei juurikaan ole sananvaltaa ko. toimikunnissa.

Koska katson lähidemokratian ensiarvoisen tärkeäksi kaupungin kehittämisessä, asukasyhdistysten painoarvo on palautettava alueita koskevissa suunnitelmissa ja päätöksenteossa ja asukasyhdistysten neuvottelukunnan asema on vahvistettava asukasyhdistysten sekä kaupunginhallituksen väliseksi viralliseksi toimielimeksi.

Markku Viitanen

Vaasan Kokoomuksen vpj.

Gerby, Vaasa

Kommentoi