Lukijoilta: Kysymyksiä Ämmänmäen hakkuista

Yleiskaavan mukaan Ristinummen Ämmänmäen (Långstrandbergen) pururadan ympäristö on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo), jonka käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset.

Kyseinen luo-alue on vuosien saatossa luontaisesti kehittynyt vanhojen luonnontilaisen kaltaisten metsien ja niiden lajiston suojelun kannalta tärkeäksi ympäristöksi.

Kohtalainen lahopuujatkumo on selvästi näkynyt myös alueen kääpä- ja kääväkäslajiston runsautena ja monipuolisuutena.

Vuonna 2015 tehdyssä kääväkäskartoituksessa (Keijo Savola ja Birthe Weijola) alueelta tavattiin 38 kääpälajia ja seitsemän muuta kääväkäslajia, joista neljä on valtakunnallisesti silmälläpidettäviä ja viisi alueellisesti uhanalaisia. Osa lajeista on Pohjanmaalle uusia tai muuten harvinaisia ja useat (8) ovat vanhan metsän indikaattorilajeja.

Luo-alue on myös liito-oravan asuinalue, jolla on luonnonsuojelulailla suojeltuja lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joita ei saa ilman ely-keskuksen lupaa edes heikentää.

Parin viime vuoden aikana kuntoreitin ympäristöstä on käyty hakemassa pois yksittäisiä tuulenkaatoja, mutta kuluneen syystalven aikana tuolla alueella on tehty koneellisia hakkuita ja yksi lähes puolen hehtaarin hakkuuaukko. Monessa kohtaa kuntoreitin ympäristössä on korjuukoneen jälkiä ja kaadetut tai muuten kaatuneet puut on kuljetettu pinoihin lähelle Linturaittia. Pinoissa on pääasiassa erikokoisia kuusia, mutta runsaasti myös koivuja ja haapoja, osa järeitäkin.

Kysyn tapahtuneesta ilmeisesti vastuussa olevalta kaupungin metsätiimiltä, millä tavalla kaavamääräys ja tiedossa olleet luonnonarvot on otettu huomioon hanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Millainen ajantasainen selvitys esimerkiksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainnista ja turvaamisesta on tehty vai eikö ole tehty lainkaan? Millä tavalla on ohjeistettu turvaamaan tiedossa olevat harvinaisten ja uhanalaisten kääväkkäiden kasvupaikat ja välttämään niiden esiintymiselle tärkeiden vanhan metsän piirteiden (kuollut ja kuoleva pystypuusto ja eri-ikäinen maapuusto, erityisesti järeät kuuset) hävittämistä?

Kuntoreitin ja metsäpolkujen käyttöä haittaavien ja vaarantavien tuulenkatojen katkaiseminen ja siirtäminen sivuun lahopuuksi kehittymään on ymmärrettävää, mutta millä syillä perustellaan muunlaisten koneellisten hakkuiden ja puunkorjuun tekemistä luo-alueella?

Matti Kyröläinen

Vaasan Sieniyhdistyksen puheenjohtaja.

Kommentoi