Lukijoilta: Lääketieteellinen tiedekunta Vaasan yliopistoon

Menneen joulukuun alussa ministeri Annikka Saarikko (kesk.) antoi ymmärtää, että olisi olemassa mahdollisuus uuden yliopiston perustamiseen (HS 1.12.). Ajatuksen realistisuutta ei ehkä epäilisi, jos valtiovarainministeri olisi vahvistanut tarvittavien varojen löytymisen.

Nyt jää kysymään, oliko ministeri Saarikon avaus sittenkin tulevia kunnallisvaaleja silmälläpitäen lanseerattu?

Joka tapauksessa eräät kunnat ja alueet ovat tarttuneet täkyyn ja suositellet itseään sopivaksi yliopiston paikaksi pääasiallisena motiivina se, että seudulla on runsaasti nuorta opiskeluhaluista väkeä.

Muiden mielipiteiden ohella asiaan on ottanut kantaa myös Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo (Suomen Kuvalehti 11.12.) ollen sitä mieltä, että uusi korkeakoulu olisi perustettava nettiin ja se toimisi virtuaalisesti.

Molemmat nämä mielipiteet ovat puutteellisia. Se, että korkeakouluopetusta olisi saatava omalla paikkakunnalla, on akateemisen tradition vastaista. Akateemiseen oppimiseen kuuluu se, että lähdetään omia kotinurkkia kauemmaksi. Keskiajalla lähdettiin Suomesta opiskelemaan Etelä- ja Keski-Euroopan yliopistoihin, 1600-luvulla oli mentävä Turkuun ja 1800-luvulla Helsinkiin.

On absurdi vaatimus, että yliopiston tai korkeakoulun on tultava omaan pitäjään.

Roope Uusitalon malli virtuaaliyliopistosta voisi toimia vain osittain. Se on jotenkin mahdollinen teologiassa, humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä mutta ei sovi sinne, missä tarvitaan kenttätöitä, laboratoriotutkimuksia ja konkreettia harjoittelua. Menisin ennemmin sellaisen kirurgin leikkauspöydälle, joka on salissa opetellut operaatiota kuin sellaisen, joka on saanut tietonsa vain kuvaruutua katsomalla.

Yliopistot ovat kalliita laitoksia ja niitä on perustettava hyvin harkiten ja todellisen tarpeen eikä pilvilinnojen mukaan. Tärkeä kysymys on se, miltä aloilta puuttuu tällä hetkellä ja laskettavissa olevassa tulevaisuudessa korkeakoulutettuja henkilöitä.

Ehdotan, jos todella resursseja löytyy, lääketieteellisen tiedekunnan perustamista Vaasan yliopistoon.

Lääkäreitä on riittämättömästi ja ilmeisesti sote toteutuessaan tulee vielä lisäämään heidän tarvettaan.

Vaasa puoliympyrän keskipisteenä on aika kaukana lähimmistä lääketieteellisistä tiedekunnista ja Vaasan alue sisämaahan olisi väestöpohjaltaan riittävän suuri opetukseen tarvittavan potilasmateriaalin saamiseksi. Mahdollista olisi harkita yhteistyötä myös Uumajan yliopiston kanssa.

Vaasaan perustettava lääketieteellisen tiedekunnan tulisi olla opetuskieleltään suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen.

Koska uusi tiedekunta ilmeisesti herättää myös vastusta, sen perustamisessa ja liikkeelle saamisessa on varauduttava ulkomaiseen asiantuntemukseen.

Rohkenen ehdottaa Vaasan yliopiston ja Vaasan kaupungin johdolle sekä paikallisille toimijoille mitä tarmokkaimpia toimenpiteitä lääketieteellisen tiedekunnan perustamiseksi Vaasan yliopistoon.

Jorma Ahvenainen

taloushistorian professori

Kokemäki

Kommentoi