Lukijoilta: Läheisyydestä vieraantumassa

Vastaanotettuani Porin prikaatin suuresti arvostamaltani prikaatikenraali Mika Kalliomaalta, kiitän kunniasta saada jatkaa hänen jälkeensä myös Ilkka-Pohjalaisen kolumnistina.

Ensimmäisessä kolumnissani kuvaan havaintojani ja ajatuksiani uuden saapumiserän aloitettua palveluksensa paahtavan helteen helliessä ja samalla koronarajoitusten edelleen kiusallisesti jatkuessa.

Aloitin palvelukseni Porin prikaatissa lähes samaan aikaan uuden saapumiserän kanssa. Samalla kun perehdyn moninaisiin tehtäviini, alaisiini ja yhteistyökumppaneihimme, seuraan tiiviisti liki 1 600 alokkaan uuden elämänvaiheen alkamista.

Saapumiserävahvuus on tällä kertaa varsin alhainen prikaatin tavanomaiseen verrattuna. Syitä siihen voidaan tässä vaiheessa vasta arvailla. Eräs arvaus on, että palvelusvuoroa halutaan siirtää taustalla toive koronarajoitusten poistumisesta ja palvelusjaksojen normalisoitumisesta.

Nykyisessä koronatilanteessa Puolustusvoimat joutuu jatkamaan yksiköiden osastointia, jonka seurauksena palvelusajan jaksottelu tuottaa useita viikkoja kestäviä kiinniolovuoroja. Vaikka pitemmät yhtämittaiset koulutusjaksot tuottavat syvempää osaamista ja lomajaksot palauttavat paremmin, ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen kiistatta kärsii. Tilanne kuormittaa myös henkilökuntaa, jonka on sopeuduttava samaan aikatauluun.

Koronaväsymystä tai ei, mutta kuin huomaamatta tapahtuva tottuminen rajoitusten käytäntöihin alkaa mietityttää. Onko ”uutta normaalia” jättää lähitapaamiset väliin, koska ne onnistuvat etänäkin tai digitaalisin viestein?

Tätä pohdin, kun seurasin alokkaiden ensimmäistä viikonloppua kasarmeilla. Tuolloin on tavattu järjestää läheisten päivä, jolloin omaiset ja ystävät pääsisivät tutustumaan joukko-osaston ja varusmiehensä arkeen.

Suomen kamppaillessa uuden korona-aallon kanssa läheisiä ei voida päästää varuskuntaan. Korona-aikana läheiset ovat jääneet älylaitteen päähän. Paradoksina siis läheistenpäivä ilman fyysistä läheisyyttä. Muunlaisesta nämä uudet alokkaat eivät tiedäkään.

Suomessa ei kuitenkaan anneta periksi.

Läheistenpäivän virkistykseksi järjestettiin aikaa yhteydenotoille läheisiin ja muutenkin vapaampaa ohjelmaa. Laivaston soittokunnan varusmiesbändi viihdytti alokkaita esimiehineen sekä Niinisalossa että Säkylässä, Porin prikaatin molemmilla kasarmeilla.

Alokkaiden ilme oli reipas ja heidän kanssaan oli mukava keskustella. Sain kuulla, että huolta on pidetty ja asiassa pysytty. Rytmiin tottumisessa on ollut tekemistä ja esitettiinpä eräs konkreettinen huolikin, suuruusluokkana onneksi vain liian pienet lomahousut.

Sekin laitetaan kuntoon, prikaatin komentajana oli ilo toimia asian hoidossa lähettinä.

Vesa Valtonen

Eversti

Porin prikaatin komentaja

Kommentoi