Lukijoilta: Lapsen oikeus turvallisuuden tunteeseen kotona ja koulussa

Miltä sinusta tuntuvat yllättävät tilanteet ja äkkinäiset muutokset esimerkiksi työpaikalla?

Siinä missä edellä mainitut tilanteet aiheuttavat aikuiselle ehkä jonkin verran stressiä, luovat ne varsinkin neuropsykiatrisia piirteitä omaaville lapsille ja nuorille voimakasta kuormittumista koulu- ja kotiarjessa. Kuormittuminen voi purkautua haastavana käytöksenä tai syrjään vetäytymisenä välittömästi tai myöhemmin tilanteen jälkeen.

Jo pienen vastasyntyneen kohdalla tärkeimpänä on turvallisuuden luominen; pienen tarpeiden äärelle pysähtyminen, ja niihin vastaaminen. Tutusti toistuvat rutiinit luovat ennakoitavan ja turvallisen arjen, jolloin voi rauhallisin mielin keskittyä oppimaan uutta.

Tämä tarve kokea turvallisuutta ei katoa iän myötä ja korostuu erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla. Lapsen tai nuoren turvallisuuden kokemukseen voi vaikuttaa päivän aikana mm. se tulevatko tunteet ja tarpeet kuulluiksi, tehdäänkö asiat mitä sovittiin, tilojen ja tavaroiden järjestys, aikuisen johdonmukaisuus ja vuorovaikutuksen sävy.

Varsinkin aistimuksiin herkästi reagoiva lapsi rekisteröi herkemmin aikuisen äänenkäytön, ilmeet, kosketuksen sävyn ja myös sen, onko aikuisella halua toimia hänen kanssaan.

Jotta jaksaisimme haastavillakin hetkillä olla lapselle turvallisia aikuisia, täytyisi omia voimavaroja olla riittävästi. Tärkeää olisi myös, että lasta ympäröivät aikuiset puhaltaisivat yhteen hiileen ilman vastakkainasettelua.

Ennen syyslukukauden alkua olisi kodeissa ja kouluissa varmasti hyvä miettiä, millä keinoilla luodaan lapselle turvallinen ja uuden oppimista edesauttava ilmapiiri.

Entä miten me aikuiset pidämme huolta omista voimavaroistamme loman jälkeen. Ja miten työnantajat sekä päättäjätahot tukevat erityislasten ja -nuorten kanssa työskentelevien jaksamista tulevana lukuvuotena.

Henna Uusi-Pohjola

toimintaterapeutti AMK

Jalasjärvi

Kommentoi