Lukijoilta: Lapsiperheiden tuki on entistä tärkeämpää

Tapahtuu tragedia. Kamalat tapahtumat nousevat otsikoihin. Nuorten harjoittama raaka väkivalta, kiusaaminen, perheväkivalta, henkirikokset. Syrjäytyminen nimetään Suomen suurimmaksi turvallisuusuhaksi. Koti naiselle vaarallisimmaksi paikaksi. Keskustelu jatkuu muutaman päivän, kootaan työryhmä. Seuraava asia nousee otsikoihin.

Tapahtumatta jääneet tragediat sen sijaan jäävät huomaamatta. Harvemmin otsikoihin nousevat aikaan saadut tulokset. Niin väkivalta- ja henkirikollisuus, kiusaaminen kuin perheväkivalta ovat vähentyneet vuosien kuluessa. Se ei silti lohduta uhria ja tämän omaisia, kun hirveys osuu omalle kohdalle.

Esimerkiksi nuorten harjoittama väkivalta on vähentynyt, mutta pieni joukko tekee aiempaa enemmän ja vakavampia rikoksia. Nuorten päihteiden käyttö yleensä on pienentynyt, mutta huumeiden käyttö lisääntynyt.

Nuorten ja perheiden tilanteet jakautuvat aikaisempaa vahvemmin. Suurella osalla menee aiempaa paremmin, mutta pienellä osalla aiempaa huonommin.

Ylisukupolvinen pienituloisuus, työttömyys ja terveysongelmat aiheuttavat kierteitä, joita Suomessa ei tällä hetkellä kaikkien kohdalla pystytä katkaisemaan. Kaikkien lähtökohdat eivät ole samat, eikä kaikilla vanhemmilla ole voimia tai rahaa tarjota lapsilleen kaikkea haluamaansa.

Pandemia ja rajoitustoimet ovat entisestään heikentäneet jo vaikeassa asemassa olevien perheiden asemaa. Siksi koulujen ja päiväkotien sulkemista on vältetään mahdollisimman pitkään ja harrastustoiminnan jatkamisessa etusijalle asetetaan lapset ja nuoret.

Uuden lainsäädännön myötä on saatu uusia keinoja, joiden avulla rajoitusten painopistettä voidaan entisestään siirtää aikuisten toimintaan ja näin suojata lapsia ja nuoria.

Pandemian alusta asti hallitus on halunnut tukea nuorten ja lasten hyvinvointia.

Jo viime keväänä kunnille suunnattiin tähän tarkoitukseen yli 300 miljoonaa euroa ja viimeisimpänä eduskunnan käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa lasten ja nuorten hyvinvointipaketti sisältää 37,5 miljoonaa euroa koronakriisin aiheuttamien ongelmien hoitamiseen.

Käytännössä raha on käytettävä kouluissa annettavaan tukeen, mielenterveyspalveluihin ja perheiden palveluihin.

Kuntien viime vuonna tekemien suurten ylijäämien perusteella osa tästä rahasta on kuitenkin saattanut jäädä käyttämättä. Nyt onkin tärkeä huolehtia, että lapset, nuoret ja perheet saavat kuntien ja sairaanhoitopiirien palveluiden kautta tarvitsemansa tuen, etteivät ongelmat pääse kasvamaan enempää.

Pandemian jälkeen kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on purettava hoitojonot ja entisestään siirrettävä painopistettä varhaiseen tukeen.

Lasten, nuorten ja perheiden tukea on syytä koota yhä enemmän kouluympäristöön. Tutussa ympäristössä kynnys avun hakemiseen on matalampi ja ongelmiin päästään kiinni aiemmin. Tämä tukee myös opettajia ja antaa heille mahdollisuuden keskittyä enemmän omaan työhönsä.

Yksikään lapsi ei synny rikollisena tai kiusaajana. Ylisukupolvinen pahoinvointi synnyttää kierteitä, joiden katkaisemiseen perheet tarvitsevat tukea.

Toisaalta nykyisessä työelämässä yllättävä tilanne voi tulla kenelle tahansa ja vankkana pidetty pohja pettää. Siksi sosiaaliturvan ja palveluiden on toimittava nykyistä joustavammin.

Jotta ihminen voi luottaa toisiin ihmisiin sekä yhteiskuntaan, on yhteiskunnan myös luotettava jäseniinsä.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi