Lukijoilta: Lapsitehtaan varjossa outoa harhaa

Harmillista, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kirjoituksessaan (IP 14.2.) niin pahasti harhateillä, että osoittaa suurta tietämättömyyttä siitä mitä kaupunginhallitus käsitteli ja päätti koskien Familarin lastenkodin tonttivarausta ja siihen liittynyttä valitusrypästä.

Outo oli käsitys yksikön koosta ja näytti olevan hänen oman mielikuvituksensa tuote. Kokousasiakirjoissa kirjoitetaan: ”Saukkoranta määritellään erityislastensuojeluyksiköksi, koska sen henkilöstömitoitus (1,3) on perusyksikköä korkeampi. Tietojen mukaan Saukkorannan toiminta ei muutu Västervikiin muuton myötä. Västervikin uuteen yksikköön suunnitellaan 7 + 7 paikkaa ja kaksi tukiasuntoa.”

Kritiikkini lapsitehtailua kohtaan kääntyi hänen kirjoituksessaan lapsia leimaavaksi, jopa rasistiseksi asenteeksi.

Ei ole sijoitettujen lasten vika, että sijoituksia tehdään kauas omasta kasvuympäristöstä ja pois läheisistään.

Olen edelleen sitä mieltä, että paras tulos lastensuojelussa saadaan, kun kaikki tapahtuu siinä ympäristössä, missä ongelmat ovat syntyneet. Kokemuksesta tiedän, että näin ei aina voi tehdä ja siksi pitää olla myös muita vaihtoehtoja, joihin luen valtion koulukotiverkoston.

Sijansa on myös pienillä yksityisillä perhekodeilla ja laitosyksiköillä.

Sietämätöntä on se, että palveluita tarjoaviin laitoksiin ovat pesiytyneet markkinayhtiöt, jotka takovat miljoonavoittoja juuri näiden ”kuskattavien” nuorten kustannuksella. Kunnat ovat maksumiehiä ja maksavat kipeästi huonosti hoidetusta ennaltaehkäisevästä työstään, korkojen kera.

Sotkanet.fi on mainio sivusto, jonka kautta on helppo tutkailla muutoksia eri elämänalueilla. Lastensuojelua koskevaa tietoa löytyy paljon. Yksi niistä kertoo kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17-vuotiaiden osuudesta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Pohjanmaan maakunnassa heitä on kaikkiaan 266 lasta tai nuorta. Vaasassa vuonna 2019 vastaava luku on 120 lasta tai nuorta.

Jo vuosia lastensuojelun sijoitukset ovat painottuneet vanhempiin nuoriin, tilastoissa 13–17-vuotiaisiin. Pohjanmaalla tuosta ikäryhmästä on sijoitettu kodin ulkopuolelle 155 nuorta. Vaasassa vastaavasti 72 nuorta.

Laitoksiin 0–17-vuotiaista on sijoitettu vuonna 2019 Pohjanmaalla 127 lasta tai nuorta, Vaasassa sijoitukset koskevat 54 lasta tai nuorta. Näistä luvuista on pääteltävissä millaisista lasten ja nuorten määristä Vaasassa ja Pohjanmaalla pitää huolehtia ja luoda hyvä turvaverkosto ja lastensuojelun osaajien joukko.

Uudellamaalla kodin ulkopuolelle sijoitettuja on 5 111, Varsinais-Suomessa 1 377, Pirkanmaalla 1 437, Pohjois-Pohjanmaalla 1 285 ja meillä siis 266 lasta tai nuorta. Nämä suurimmat alueet tuottavat yhteensä 3 831 laitospaikkaa ja pääosin yli 13-vuotiaille nuorille. Tässä on perusta sille, että Suomeen on voinut syntyä järjestelmä, jossa lapsia kuskataan ympäri Suomea ja lapset ovat oikeasti kauppatavaraa.

Olen usein kirjoittanut ja puhunut sen puolesta, että jokaisen maakunnan pitää huolehtia omilla alueillaan omista lapsistaan ja nuoristaan ja lopettaa lasten sijoittaminen miljoonatuloksia tahkoaviin yritysryppäisiin. Pienille perhekodeille ja yksiköille on toki sijansa, mutta niiden pitäisi olla täydentämässä julkista (valtio, kunnat tai tulevat hyvinvointialueet) laitoskenttää, nyt valtaosa on yksityisen bisneksen varassa.

Tämä ei ole näiden lasten vika, että heitä viedään paikasta toiseen kuten Rannanjärveä aikanaan linnasta linnaan.

Nyt ovat viimeiset hetket miettiä tulevan hyvinvointialueen lastensuojelun laitosrakenteita, eikä sitoa käsiämme ja alueitamme 30 vuodeksi hätiköidyn päätöksen vuoksi.

Harri Moisio (vas.)

kaupunginhallituksen jäsen

kaupunginvaltuutettu

Vaasa

Kommentoi