Lukijoilta: Lentoyhteydet ovat viennille välttämättömyys

Ilkka-Pohjalaisen pääkirjoitus (20.5.) käsitteli Finnairin päätöstä pitää lentoliikenne pysähdyksissä muutamalla maakuntakentällä lokakuun loppuun saakka. Kirjoituksessa todettiin Finnairin olevan pörssiyhtiö, jonka reitit ovat omistajan etua ajavan johdon päätettävissä.

Lopussa tuotiin esiin, että valtio voi ostaa maan sisäisiä lentoja, mutta on tarkkaan harkittava, onko se paras tapa käyttää niukkenevia resursseja.

On se, ja perustelen miksi.

Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman vaikutuspiirissä olevan viennin arvo on lähes 4 miljardia euroa vuodessa. Suomen tavaraviennin arvosta yli 10 prosenttia tulee Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnista, kun väestöstä alueella asuu vain 4,5 prosenttia. Asukasta kohti kannamme siis vientieuroja yli tuplasti sen, mitä suomalaiset keskimäärin.

Alueella on lukuisia yrityksiä, joiden tuotannosta viennin osuus on yli 90 prosenttia. Ne työllistävät suoraan tuhansittain ihmisiä, välillisesti moninkertaisesti. Ne maksavat veroja ja ostavat palveluita.

Sijainti ei ole kiveen hakattu: jos täältä käsin ei pysty toimimaan, sijainti joutuu suurennuslasin alle. Keskeinen keino kompensoida sijaintihaittaa kaukana päämarkkinoista ovat lentoyhteydet.

Vienti on myyntiä, sopimusneuvotteluita, asennuksia, rakentamista, korjaus- ja huoltotöitä ja paljon, paljon muuta.

Myynti on tänä päivänä asiakkaan ongelmien ratkaisemista, joka edellyttää luottamuksellista suhdetta sekä asiakkaan prosessien ja olosuhteiden tuntemusta.

Luottamus rakennetaan ja olosuhteisiin tutustutaan asiakkaan luona. Asiakkaiden täytyy myös päästä tänne tutustumaan tuotteisiin ja tuotanto-olosuhteisiin ennen ostopäätöstä sekä tuotantoprosessin eri vaiheissa.

Useilla yrityksillämme on ulkomailla sisartehtaita, myyntikonttoreita ja jälleenmyyjiä, jotka vaativat säännöllistä läsnäoloa. Ulkomaalainen alihankintaverkosto edellyttää käyntejä mm. laadunvalvonnan vuoksi.

Vienti on prosessi, jossa täältä maailmalle ja maailmalta tänne on päästävä asiakassuhteen eri vaiheissa.

Nyt lentoreittien kannattavuutta arvioidaan vain matkustajamäärien perusteella. Keskustelussa ei saisi unohtaa lentoasemien alue- ja kansantaloudellista merkitystä.

Professori Jorma Mäntynen tarjosi pari viikkoa sitten oivallisen näkökulman tähän keskusteluun. Hän pohti sitä, voiko lentoliikenteen infrainvestointeja mitata eri logiikalla kuin rautatie- ja tieliikenteen investointeja.

Mäntynen sovelsi ajattelua tieliikenteeseen, ja totesi vastaavan tarkastelun tarkoittavan vähäliikenteisten teiden sulkemista, jos niillä kulkee vain puutavararekkoja. Näin pyyhittäisiin pois metsäteollisuuden merkitys Suomen vientitulojen tuojana. Hullu ajatus!

Suhteutettuna talousalueen vientituloihin Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman kustannus on nappikauppaa. Muutaman miljoonan euron vuotuinen panostus lentoyhteyksiin mahdollistaa tuhatkertaiset tulot viennin kautta. Ilman lentoyhteyksiä nämä tulot vaarantuvat vakavasti.

Kyse on Suomen pitämisestä kilpailukykyisenä kansainvälisessä kilpailussa. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon myös lentojen lakkauttamisen seuraukset.

Paula Erkkilä

Johtaja, Pohjanmaan kauppakamari

Kommentoi