Lukijoilta: Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus

Hallitus etsii kiireesti uusia verotuloja. Listaamattomat osakeyhtiöt ovat nousseet (sd., vas., vihr., osin kesk.) esiin mielenkiintoisina kohteina. Tämä tapahtuu usein kuitenkin väärin argumentein. Kansanomaisesti puhutaan apteekkariverosta (toiminimet), joka on eri asia kuin normaali kilpailtu yritystoiminta.

Yritystoiminta kaipaa selvää näkemystä tulevaisuuteen ja toimintatapaa voidakseen ennakoida investointien tuomat riskit liiketoiminnassaan. Pahin vaihtoehto liiketoiminnalle on sen jämähtäminen paikoilleen ja siten sen hidas näivettyminen.

Hallitus kaipaa erityisesti pk-yritysten tuomaa työpaikkojen lisäämistä ei sen vähenemistä.

Tosiasia on, että työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Suuryritysten aika Suomessa alkaa hiljalleen olla mennyttä aikaa. Ne tähyävät globaaleille markkinoille, jossa on mahdollista jakaa markkinoita, hallita työvoimaa, toiminnan kustannuksia ja veronsaajia.

Pk-yrityksillä on runsaasti mahdollisuuksia kasvaa Suomessa ja tehdä tulosta lähimarkkinoilla ja siten työllistää suomalaisia, jos heille tämä tilaisuus niille suodaan.

Virheellisesti puhutaan, että listaamattomat yritykset jakavat verottomia osinkoja. Tämä on Suomessa nykylain mukaan mahdotonta.

Listaamattomat yritykset maksavat osakeyhtiöille määrätyn 20-prosentin tuloveron, arvonlisäveron ja muut toiminnan verot ja veroluontoiset maksut. Osakkaat maksavat aina vähintään 7,5 prosentin osinkoveron (osingonjakaja maksaa sen osingonjaon yhteydessä) ja loppuosa osakkaille tulevasta veromäärästä riippuu jakavan yhtiön vakavaraisuudesta ja osingon määrästä. Tämä on talousriskiin nähden oikeudenmukainen järjestely.

Osakeyhtiö voi jakaa osinkoa vain tulosta tekemällä ja hankkimalla jakokelpoista omaisuutta. Uusi osakeyhtiö joutuu olemaan jakamatta osinkoja hankkiessaan jakokelpoisia varoja.

Listaamattomassa yrityksessä osakkaan vastuu ja riski on aivan jotain muuta kuin ”laiskassa” pörssiyhtiössä.

Pörssiyhtiössä osakkaan riskin määrä riippuu osakkeen arvosta. Sen sijaan listaamattomassa yhtiössä osakas (ainakin pääosakas) joutuu sitoutumaan yhtiön lainojen ja sopimusten takauksiin luotsatessaan kasvavaa yritystään.

Tämä merkitsee sitä, että jos/kun yhtiö joutuu kriisiin, ensin tapetille joutuvat omistajien varat. Mikäli se johtaa yhtiön konkurssiin, menettävät omistajat osakevarat ja osakkaiden antamat takaukset toteutuvat. Vahingot ovat tällöin mittavat. Eivätkä yhtiön puolesta sitoutuneet osakkaat voi välttyä syntyneestä vahingosta.

Tappiot johtuvat pääsääntöisesti vääristä teknisistä valinnoista, liian nopeasta kasvusta, kannattamattomasta liiketoiminnasta, syntyneistä luottotappioista tai markkinoiden katoamisesta.

Jos saan lähes 50-vuoden yrittäjäkokemuksella poliitikoille antaa ohjeen – niin älkää puuttuko listaamattomien yritysten verotukseen!

Se on Suomen kansan tulevaisuudelle suuri etu.

Kari Kanerva

hallintotieteiden tohtori

Vaasa

Kommentoi