Lukijoilta: Luova ala tarvitsee rakenteita ja yhteistyötä

Kulttuuriala on yksi koronakriisistä eniten kärsineistä aloista, koska suuri osa toiminnasta perustuu siihen, että ihmiset kokoontuvat nauttimaan elämyksistä. Kuten myös joillakin muilla aloilla, sosiaalinen eristäytyminen on tuhonnut mm. konserttien, teattereiden, museoiden ja gallerioiden liiketoimintamallin. Jotkut ovat onnistuneet löytämään tiensä yleisön pariin virtuaalisesti erilaisten verkkopalvelujen kautta.

Vaikeampaa on sen sijaan ollut keksiä tuloja tuottava toimintamalli. Verkossa kulttuuritarjonta on usein maailmanlaajuista, ja paikallisten toimijoiden voi olla vaikea pärjätä kovassa kilpailussa.

Perinteisen kulttuuritoiminnan rinnalla toimii nk. luova ala, eli mm. kulttuurin parissa toimivat tai erilaisia luovia prosesseja hyödyntävät freelancerit ja yrittäjät. Heidän tuotteitaan ja palvelujaan voivat olla esim. käsityö, viestintä, muoti tai arkkitehtuuri. Alaan kuuluvat myös yrittäjät ja toimijat, jotka välittävät tai myyvät muiden luomia kulttuurituotteita.

Yksi luovan alan haasteista on, että koottua tietoa ja tutkimusta siitä, keitä nämä eri toimijat ovat ja millä edellytyksin he toimivat, on hyvin niukasti saatavilla. Myös rakenteet ja verkostot, jotka toisivat nämä toimijat yhteen, ovat puutteelliset. Ala on suhteellisen hajanainen, ja näin ollen myös edunvalvonta on heikompaa kuin monilla muilla aloilla.

On kohtuullista olettaa, että luovalla alalla on paljon potentiaalia. Perustuuhan toiminta jo itsessään luovuuteen, mikä edesauttaa uusiutumis- ja sopeutumiskykyä ympäristön suomiin mahdollisuuksiin ja sen muutoksiin. Toisaalta tiettyjen luovien palvelujen kysyntä on lisääntynyt, etenkin internetissä ja älypuhelinten sovelluksissa. Tämä koskee esimerkiksi pelialaa, jolta löytyy maailmanlaajuisen yleisön ja erinomaisen kannattavuuden saavuttaneita yrityksiä.

Luovan alan etuihin kuuluu myös, että monet voivat laajentaa toimintaansa ulkomaille. Pohjanmaalla on monia luovalla alalla toimivia yrityksiä, joilla on hyvät edellytykset laajentaa toimintaansa Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Kansainvälisesti mitattuna Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kulttuuriala saa hyvin rahoitusta, ja maissa on laaja kulttuuripalveluja käyttävä yleisö. Luovuus ja innovaatiot ovat muutenkin pohjoismaisen menestystarinan keskeisiä elementtejä.

Ruotsin kasvuvirasto Tillväxtverketin laatima analyysi osoittaa, että luovan alan yritysten suurin asiakasryhmä on muut yritykset. Suora myynti yksityishenkilöille muodostaa luovalla alalla pienemmän osuuden kuin muissa yrityksissä. Sen sijaan on todennäköistä, että tuotteet löytävät tiensä yksityishenkilöille ja mm. turisteille jälleenmyyjien kautta. Joka tapauksessa voidaan päätellä, että luovan alan toimijat tarvitsevat verkostoja saadakseen yhteyden muihin yrityksiin ja potentiaalisiin asiakkaisiin.

Luovalla alalla monet yksinyrittäjät hoitavat laskutuksen ja hallinnon oman yrityksensä kautta, ilman palkattua työvoimaa. Joillekin yksinyrittäjille on todella haasteellista saada aika riittämään toiminnan kehittämiseen ja valmistelutyöhön, jota uusille markkinoille pääseminen vaatii, jos esimerkiksi pyrkii toisen pohjoismaan markkinoille. Näissä tapauksissa kannattaa selvittää, mitä julkisia tukia ja muita palveluita on saatavilla.

Suomella on moniin muihin maihin verrattuna avokätinen tuki- ja neuvontajärjestelmä pk-yrityksille, jotka suunnittelevat vientiä tai ulkomaille etabloitumista.

Ajan puutteen lisäksi stressi eri muodoissaan on suhteellisen tavallista yksinyrittäjien keskuudessa, varsinkin jos toiminta perustuu määräaikaisiin hankkeisiin. Epäsäännöllisistä tai riittämättömistä tuloista johtuva taloudellinen epävarmuus voi olla yksi stressitekijä. Toinen voi olla terveysongelmat. Tämäntyyppiset rasitteet ovat todennäköisesti lisääntyneet yksin- ja pienyrittäjien keskuudessa yleisemminkin koronakriisin aikana.

Yrittäjäjärjestöjen tärkeänä tehtävänä on yksin- ja pienyrittäjien edunvalvonta. Lisää joustavuutta tarvitaan taloudellisten riskien vähentämiseksi mm. työntekijöiden palkkaamisen tai ajoittaisen työttömyyden yhteydessä. Tiedon saaminen on myös tärkeää. Suuri osa luovan alan toiminnasta perustuu aineettomaan omaisuuteen, jota puolestaan säätelee lainsäädäntö.

Luovan alan vahvistamiseksi on tärkeää luoda alustoja, joilla toimijat voivat tavata ja vaihtaa kokemuksia, verkostoitua ja luoda yhteyksiä sekä asiakkaisiin että yleisöön. Luovan alan vahvistamiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, jotta mahdollisimman monen olisi mahdollista selvitä nykyisestä kriisistä ja samalla tutkia uusien markkinoiden tuomia mahdollisuuksia.

Kjell Skoglund

toimitusjohtaja

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Kommentoi