Lukijoilta: Maailmalla rakennetaan muureja, työpaikoilla niitä puretaan

Pari vuotta sitten naureskeltiin presidentti Trumpin rajamuureille. Tänään Euroopan rajoille rakennetaan EU:n hyväksynnällä kilpaa piikkilanka-aitoja, jotta turvapaikkaa etsivät ihmiset eivät pääsisi rajan yli. Muureja rakennetaan vauhdilla myös Aasiassa muun muassa Turkin ja Iranin rajalle, ja Pakistanin ja Afganistanin välinen raja on tiettävästi jo lähes kokonaan aidattu piikkilangalla.

Puhe ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kätkee taakseen sen, että vielä tänään suurin pakolaisuuden ja maastamuuton syy ovat sodat, konfliktit ja korruptoituneet autoritaariset johtajat. Maailma kuohuu, eikä pakolaisuus ole vähenemässä. Sanotaan jopa, että olemme kulkemassa kohti uutta kansainvaellusten aikaa.

Kotikentällä keskustelu maahanmuuton ja kotouttamisen haasteista leimataan paheksuttavaksi ja ehdotukset järjestelmän kehittämisestä perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vastaisiksi. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitään ei oikein voi muuttaa. Haasteet ovat samankaltaisia koko EU-alueella. Kun paineet kasvavat, järjestelmien on muututtava joustavammiksi, tai ne murtuvat jostain kohdasta.

Samaan aikaan elinkeinoelämän yhteinen viesti on, että Suomea vaivaa akuutti työvoimapula. Kaikkialla puhutaan työperäisen maahanmuuton akuutista tarpeesta.

Työvoimapula näkyy erityisen hyvin täällä Pohjanmaan vientimaakunnissa. Osaajista kilpaillaan kansainvälisesti, eikä Suomi tässä kisassa valitettavasti ole voitolla. Työtä on silti tarjolla monella alalla.

Väestörakenteemme tulee pitämään huolen siitä, että työtä meillä riittää vastaisuudessakin. Historiallisesti maahanmuuttajien rooli Suomen teollistumisessa on ollut merkittävä.

Jos James Finlayson tulisi tänään Suomeen, turhautuisiko hän työlupajonossa? Kuinka monta osaajaa olemme jo menettäneet lupaprosessien hitauden vuoksi?

Motivaatio integroitua uuteen yhteiskuntaan on usein korkealla heti saapumisen jälkeen. Jos tarttumapintaa työelämään ei saa nopeasti, motivaatio voi lopahtaa. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampaa työllistyminen voi olla.

Luokkahuoneessa istumisen sijaan pitäisi nopeasti päästä oppimaan kieltä ja tapoja käytännön työelämässä.

Kielitaito on avain työmarkkinoille. Kotoutumiskoulutuksessa kielitaidon tavoitetasoon yltää vain joka kolmas osallistuja. Tarvitsemme keppiä ja porkkanaa osallistujille. Kristillisdemokraatit on esittänyt työmarkkinatukeen pohjoismaiseen tapaan kielilisää, joka kannustaa nopeaan kielenoppimiseen. Pahimmillaan sosiaaliturvajärjestelmä voi edesauttaa maahanmuuttajien syrjäytymistä työelämästä.

Yleisesti ottaen ihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat sitä myönteisempiä, mitä enemmän heihin on ollut kontakteja.

Missä toisilleen muuten tuntemattomat ihmiset kohtaavat toisiaan? Luontaisin vastaus on tietenkin kouluissa ja työpaikoilla. Työllistyminen on siksi tehokkain keino paitsi kotoutumiseen myös vähentämään ennakkoluuloja. Työpaikkojen luominen on siten paljon parempaa rasismin vastaista työtä kuin pääkaupungin virkamiesten ontoiksi jäävät kampanjat ja logot.

Maahanmuuttajaryhmien välillä on kotoutumisessa eroja. Tämä haaste on tunnustettava. On ilmiselvää, etteivät kaikki halua kotoutua samalla tavalla, eivätkä kaikki kykene oppimaan uutta kieltä yhtä hyvin. Lopulta kyse on aina yksilöistä.

Tosiasiat myöntämällä voimme puuttua oikeisiin asioihin ja auttaa jokaista Suomeen tulevaa paremmin löytämään paikkansa.

KD:n kansanedustaja Luodosta

Kommentoi