Lukijoilta: Maalaisjärkeä hiilijalanjälkiinkin

Osana kansainvälistä Mission Innovation -aloitetta Suomi sitoutui kaksinkertaistamaan uusiutuviin energioihin ja järjestelmiin suuntautuvan julkisen rahoituksensa vähintään 100 miljoonaan euroon ensi vuoteen mennessä.

Esimerkiksi kotimaisen ja uusiutuvan energian tehokkaamman käytön ratkaisujen kehittämiseen. Kansantalouden kohentamisen ja puhtaampien päästöjen keinoja ovat kyllä eri alojen asiantuntijat aprikoineet aktiivisesti jo tähänkin mennessä ”iät ja ajat”. Teot ovat jääneet kyllä kehnoiksi.

Viime aikoina on kirjoitettu ja väitelty eri tiedotusvälineissä sekä parlamenteissa ponnekkaasti mm. autoilun, puun ja turpeen sekä kivihiilen ym. päästöjen, ”hiilijalanjälkien” vähentämisestä.

Pyrkimyksenä on ilmastokuorman eli kasvihuonekaasujen päästämisen vähentäminen ja maapallon lämpenemisen pysäyttäminen.

Tutkimustuloksetkin paljastavat, että mainituista päästöjen aiheuttajista hiili on huonoin vaihtoehto jo kansantaloudenkin kannalta. Onhan kyseessä kokonaan ulkomainen tuote.

Jokien vesivoiman, ja atomin käytöstä energiaksi on ikuisesti kinattu. Viime aikoina ovat yllättäen tuulimyllytkin sähköenergian tuottajina kirineet kuitenkin kinasteluissa kärkisijoille. Niistäkin on keksitty terveydelle/ympäristölle vahigollisia haittoja!

Tuulivoiman hyödyntämisen estämiseksi ja hillitsemiseksi on otettu ”aseiksi” mahdolliset terveyshaitat ja muut tutkimattomat mystisetkin keinot. Tuulimyllyjen kuulumattomien äänienkin taajuuksien vahingollisuutta on yritetty luokitella haitalliseksi.

Turpeen käyttöä polttoaineena pitäisi monen mielestä vähentää. Terveydenhoidon hyväksi sitä pitäisi pontevammin tehostaa.

Muistan, kun olin Lehtimäen Heininevalla tekemässä lehtijuttua vuosia sitten keskieurooppalaisen ja japanilaisen ryhmän nevajotoksesta. He olivat suorastaan vihaisia, kun Suomessa tuhlataan ”kullanarvoista” terveydenhoitoturvetta poltettavaksi!

Kokonaisuudessaan energian tuottamisen mahdollisuuksia ja keinoja tarkastellessa on helppo tulla sellaiseen tulokseen, että uusiutuvan kotimaisen käyttöä olisi varaa runsaasti lisätä. Valtiovallan pitäisi myös kannustaa nykyistä oikeudenmukaisemmin ilmastolle vähemmän haitallisen energian käytön kannustamiseen Suomessa.

Esimerkiksi varmasti terveyttä haittaamattoman aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntäminen on maassamme aivan lapsenkengissä. Aika sitten näyttäisi, löytyisikö näidenkin aktiivisempi hyödyntäminen uusia tulkintoja kinastelun aiheeksi?

Sähkö- ja polttomoottorikäyttöisten autojen suosiminen valtiovallan verosuunnittelun kautta on pörräämässä viime aikoina vauhdikkaasti mukaan sekoittamaan soppaa, pieniin ”hiilijalanjälkiin” ajettaessa?

Päättäjät sanovat ainakin juhlapuheissa: ”Kaikki kivet käännetään, puhtaimpiin päästöihin ja ilmastonmuutoksen asettamiin tavoitteisiin pyrittäessä”!

Polttomoottoriautojen nopeatahtisesta vaihtamisesta sähköllä liikkuviksi on huomattavissa ylilyöntejä. Sähköautojen hintataso on liian korkea. Lisäksi akkujen ym. valmistaminen painaa ”hiilijalanjälkiä”. Ja latauspisteitä pitäisi olla kauppakeskusten pihoissa kymmenittäin.

Energian tuotannossa on vakavissaan nostettava ensi sijassa kaikkien kotimaisten uusiutuvien käytön kannusteita.

Suomi olisi varmasti lähes omavarainen ilman uusia ydinvoimaloitakin, kun satsattaisiin vastuullisemmin tuulen, veden, auringon, maatalouden, metsien ja järvien antamiin mahdollisuuksiin.

Puun hyötykäyttöä on paljon mahdollista tehostaa. Niin polttopuuna energiaksi kuin teollisuudenkin tarpeisiin.

Kun maastoissa liikkuu metsänhoidollisesti tarkkaillen, niin ihmettelee monesti sitä, kuinka puustosta on taloudellinen tuotto jätetty hyödyntämättä. Ylivanhoista metsistä olisi pitänyt myydä tukkipuutakin jo vuosikymmeniä sitten. Ainakin yhden kasvukierron puut on jätetty rahastamatta.

Nuorissa metsissä ja taimikoissa on ensiharvennus sekä muut hoitohommat laiminlyöty. Tilastojen mukaan jopa 1,5 miljoonalla hehtaarilla koko Suomessa!

Välttämättömillä metsähoidollisilla toimilla saisi miljoonia kuutiota energia- ja kuitupuuta teollisuuden ym. tarpeisiin.

Metsistä ja peltojen reunoilta pitäisi korjata tiheikköjä polttoon energialaitoksille ja teollisuudelle kuitupuuta lisää tuhansia rekkakuormallisia. Ja hyöty tuplaantuisi, kun metsän arvopuun tuotto paranisi ja maisemanhoito ehostuisi.

Samalla kyllä höpistään, ettei puutakaan saisi polttaa talojen ja saunojen pesissä! Ken elää, se näkee ja kokee varmasti tulevaisuudessa sellaisen ajan, kun EU kieltää puiden polton mm. pientalojen lämmityksessä.

Suomen metsissä olisi tehtävänä hyödyllistä työtä tuhansille. Todellista hyötyliikuntaakin, josta koituisi taloudellistakin tuloa, palkkaa tekijälle ja koko kansantalouden eduksi.

Maalaisjärjen käyttö olisi tarpeellista ja hydyllistä, hiilijanjälkien eli ilmastokuorman vähentämisen keinoja kehitettäessä ja keskuteluissakin.

Samalla pitäisi kuitenkin kaikissa tilanteissa muistaa ihminen. Suomessakin pitää, maaseudullakin, tavallisen ihmisen pystyä elämään, asumaan ja liikkumaan paikasta toiseen.

Pentti Hautala

Töysä

Kommentoi