Lukijoilta: Mantilan uudistuslista

En aina ole päätoimittaja Mantilan kanssa samaa mieltä mutta koskien tuota 22.11. I-P:ssa julkaistua uudistuslistaa, täytyy sanoa, että nyt yritetään viestintuoja eliminoida ennen kuin on perehdytty itse viestiin. Mm. Jäätteenmäki ja Lemettinen (25.11.) ampuvat listan alas. No tietysti, listan toteutushan selkeyttäisi päätöksentekoa ja pudottaisi turhia organisaatiotasoja pois, ehkä myös mm. Jäätteenmäen ja Lemettisen postit…

Sitten listaan. Kuntauudistus olisi erittäin aiheellinen. Nyt on olemassa lukuisia päällekkäisiä organisaatioita joissa taatusti on tyhjäkäyntiä. Lähin esimerkki on Vaasan ylisuuri hallinto-organisaatio (esimerkiksi Seinäjokeen verrattuna runsaasti yli tuhat virkamiestä, viranhaltijaa ym. ”pomoa” enemmän).

Mantilan mallissa hallinto tehostuisi huomattavasti ja säästöjä syntyisi. Odotan kauhulla sitä päivää jos suunniteltu maakuntauudistus mahdollisesti toteutuu ja maakunnille myönnetään verotusoikeus.

Olisi paljon parempi mennä tehostamisen eikä uusien kalliiden hallintohimmeleiden luomisen suuntaan. Poliitikot tietysti pyrkivät vahtimaan joutavia suojatyöpaikkojaan haukan tavoin…

Entä koulutusuudistus?

Mantila aivan oikein kiinnittää huomiota maamme lukuisiin pieniin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, joita on tasapuolisuuden ja hajasijoituksen nimissä siroteltu pitkin periferioita.

Useat esimerkiksi näistä pienistä ammattikorkeakouluista kaatuisivat omaan tehottomuuteensa ja huonoon koulutuksen tasoon jos niiden rahoitus perustuisi koulutuksen laatuun määrän sijasta. Väestöltään suurin piirtein samankokoisessa Tanskassa pärjätään yli puolet pienemmällä korkeakoulu/yliopistomäärällä.

Miksi kaikkien pitäisi päästä korkeakouluihin kotoa käsin?

Työmarkkinoilla ollaan uudistuksissa pahasti myöhässä. Mantilan listan toimenpiteet parantaisivat huomattavasti työmarkkinoiden toimivuutta. Mutta änkyrä ay-liike haraa vastaan kaikin (verovapain) voimin.

Yritystukia toki tarvitaan mutta niiden määrää voi vähentää ja käyttöä tehostaa poistamalla/vähentämällä niitä mm. isoilta kansainvälisiltä yrityksiltä, joilla on varaa itsekin tuotekehityksen rahoitukseen. Tutkimusta kyllä tarvitaan ja sitä pitää tukea.

Kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen on tärkeää ja yleensäkin maahanmuuttoa, joka parantaa maamme kehitystä, on tuettava.

Tarvitsemme tulijoita joista on nettohyötyä maallemme, emmekä vain sosiaaliturvamme ahneita hyväksikäyttäjiä.

Eläkeiän kategorinen nosto taas on ehkä hankalampi kysymys, sillä eri ammattien kuormittavuudessa on suuria eroja ja ne pitää pystyä ottamaan huomioon. Työuria on silti pidennettävä, se on oikein.

Vanhoja ja jäykkiä hallintorakenteita pitäisi rohkeasti purkaa, jotta Suomi ei lähitulevaisuudessa kaadu armottomaan velkakuormaan.

Myös presidentti Niinistö tarkkana talousmiehenä on erittäin huolissaan vastuuttomasta velkaantumisesta.

Henrik Gräsbeck

Vaasa

Kommentoi