Lukijoilta: Mediat: Rokotevastaisuudesta rokotemyönteisyyteen

Englannissa aloitettiin ”korona-rokotukset” (Covid-19mRNA). Siinä yhteydessä raportoitiin kahden henkilön saaneen vaikeat reaktiot. Molemmilla oli ollut voimakkaita allergisia reaktioita jo aikaisemmin ja heillä oli käytössään adrenaliinikynä. Meillä rokotekielteisyys sai tästä lisää nostetta mediassa eikä viranomaisten asiallinen tiedottaminen näytä tehoavan.

Olisiko aika antaa tiedotusvastuu mainostoimistoille ja sisällön osalta käyttäytymistieteilijöille! Heillä on kyky saada viesti perille ja muutos käyttäytymiseen.

Suomessa kuolleita on raportoitu yli 15 aina tuhatta sairastunutta kohden. Pfizer-lääketehtaan ilmoittamat voimakkaammat reaktiot ovat yksi tuhatta rokotettua kohden. Yleisiä paikallisia reaktioita ja lieviä yleisoireita on kuten muissakin rokotuksissa. Vakavia haittavaikutuksia ei ole rokotteeseen yhdistetty.

Suomeen sovellettuna kyseessä on taudin 15-kertainen kuoleman riski verrattuna ohimeneviin rokotusreaktioihin.

Nyt markkinoille on tulossa pääasiassa kahdenlaisia täysin uudella teknologialla valmistettuja rokotteita. Toisessa rokoteaihion siirtää lähetti-RNA (mRNA), toisessa aihio siirtyy inaktiivisen adenoviruksen selässä.

Pfizer/PioNTec ja Moderna valmistavat lähetti-RNA rokotteita. Edellinen sai jo väliaikaisen jakeluluvan Britanniassa ja jälkimmäinen näinä päivinä USA:ssa. Molemmilla on noin 95 prosentin teho. Influenssarokotusten teho on keskimäärin 60 %.

Molemmat ovat saaneet runsaasti kehittämisrahaa. Trump myönsi Modernalle 1 000 miljoonaa dollaria ja rokotteen valmistuttua 1 500 miljoonaa dollaria lisää ehdolla, että USA saa ensimmäiset 100 miljoonaa rokotetta.

Rokotteet ovat lisäksi halpoja valmistaa uudella tekniikalla. Yhden annoksen hinta liikkuu 10-15 euron välillä.

Rokotteen toimintatapa on yksinkertainen. Rokotteessa ei käytetä enää eläviä eikä heikennettyjä viruksia, vaan viruksen osia. Tässä tapauksessa viruksen kuoren piikkiproteiinia, S-proteiinia, joka mahdollistaa viruksen tunkeutumisen soluun. Sen geneettinen koodi eli valmistusmääräys menee rokotuksessa lähetti-RNA:n mukana soluun ja antaa määräyksen piikkiproteiinin valmistukseen. Ihmisen puolustusjärjestelmä tunnistaa sen vieraaksi ja alkaa muodostaa vasta-aineita, jotka tuhoavat sen. Vasta-aineet ovat sitten valmiina myöhempää oikeaa koronaviruksen hyökkäystä varten.

Vektorirokotteessa viruksen osa kuljetetaan inaktivoidun adenoviruksen selässä. Sen vasta-aineiden muodostamisvoima on heikompi, noin 70 %. Tätä käyttää AstraZeneca, samoin venäläisten Sputnik-V.

Suomalaisten nenäsumutteena annettava rokote on samaa tyyppiä, mutta sen odotetaan ehkäisevän viruksen leviämistä tehokkaammin.

Rokotteiden kehitys on ollut nopeaa, mutta ei yllättävää. Molempia tekniikoita on kehitetty jo pitkään lintuinfluenssan 2003 ajoista alkaen.

Kun nykyisen Covid-19-viruksen geneettisen perimän rakenne ratkaistiin vain 42 päivässä ja piikki-proteiinin tieto liitettiin lähetti-RNA:han, rokote oli valmis. Sitä on siitä lähtien valmistettu jo vuoden ajan varastoon odottamaan ihmiskokeiden (44 000 rokotettua) lopputuloksia ja myyntilupaa.

Tämä rokotteen valmistus on yksinkertaista, nopeaa ja halpaa. Ei enää virusten kasvattamista eikä monistamista kananmunissa, ei toimintakyvyttömäksi tekemistä kuten vanhoissa rokotteissa.

Rokotteita saa ja pitää arvioida kriittisesti, sillä pitkän ajan tehokkuus ja muut vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Mutta tunneperäisiä mielenilmaisuja niitä vastaan ei mediassa pitäisi korostaa.

Rokotteet ovat läpikäyneet aivan samat tarkat arvioinnit kuin aikaisemmatkin ja niitä valmistetaan vain laboratorioissa, joille on myönnetty valmistuslupa ja joiden laatua seurataan kansainvälisesti.

Olemme tekemisessä aivan uudenlaisen teknologian kanssa, jossa teho on yksinkertaisesti parempi ja mahdolliset haitat teoreettisina vähäiset. Lääkevirastojen arvioinnissa tiedot rokotteiden turvallisuudesta ja tehosta kuvataan vahvoiksi.

Mutta vain mahdollisimman suuri rokotuskattavuus saa pandemian taltutettua ja elämän normalisoitumaan. Sitä kaikki toivomme.

Minä ainakin olen vuorollani jonossa lähetti-RNA-rokotteelle.

Raimo Rintala

lääkintöneuvos

Kommentoi