Lukijoilta: Meidän pitää investoida mielenterveyspalveluihin

Mielenterveys on yksi tärkeimmistä tekijöistä ihmisen elämässä. Investointi ihmisen mielenterveyden parantamiseen on iso investointi tulevaisuuteen ja myös tärkeä arvosuuntautuneisuus meidän yhteiskunnassamme. Väestön hyvä mielenterveys edistää koko Suomen menestystä.

THL kuvaa mielenterveyttä ihmisen, perheen, sosiaalisen yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan resurssina, mitä hoidetaan ja mihin investoidaan kaikissa eri elämän vaiheissa: opiskelussa ja työelämässä, jokapäiväisessä ympäristössä, yhteisöissä ja vapaa-ajalla sekä kun yhteiskunta ja ympäristö muuttuu.

Aiheesta on olemassa paljon tietoa, mutta jo maalaisjärki sanoo, että mielenterveys on jotain mihin kannattaa investoida.

Jyväskylän yliopiston kokoaman eri lähteisiin perustuvan yhteenvedon mukaan Suomen kansantaudeista kallein on juuri mielenterveyden ongelmat. Niiden hoitoon välillisine kustannuksineen kuluu Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Välillisiä kustannuksia ei aikaisemmin ole näin tarkasti tutkittu. Näitä välillisiä kustannuksia ovat mm. asumiskustannukset, toimeentulotuki, matkat, lastensuojelu, henkilökohtaiset terapiat ja kuntoutus.

Koronapandemian aikana lasten ja nuorten yksinäisyys ja masennus on kasvanut. Se kasvu, minkä näemme nuorissa, ovat ahdistus, itsetuhoiset ajatukset, yksinäisyys, väkivaltainen käyttäytyminen sekä päihteiden käytön lisääminen. Moni joka hakee apua odottaa liian kauan jonoissa. Kun vointi on huono, pitäisi viipymättä saada apua tukea ja neuvoja.

Harrastustoiminta on osa mielenterveyttä ja yhteiskunnallinen resurssi niin kuin THL kuvaillee. Kun suljemme kaikille ilmaisia harrastustoimintoja korona-aikana, se on johtanut nuorten eriarvoisuuteen.

Työvoiman tuottavuuden voi nähdä korreloivan mielenterveyden laadun kanssa. OECD:n (Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön) terveysraportin mukaan Suomi on EU:ssa maa, jossa on eniten mielenterveysongelmia.

Korkea mielenterveysongelmien määrä laskee siis työn tuottavuutta.

Juuri nyt nuorten mielenterveysongelmat johtavat työkyvyttömyyteen enemmän kuin aikaisemmin. Tämä on ongelmallista koska meillä on muutenkin vähän nuoria Suomessa ja tarvitsemme heitä kaikkia työelämässä.

Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana olemme nähneet kehityksen, missä nuorten työkyvyttömyys on lisääntynyt mielenterveysongelmien takia merkittävästi. Puhumme alle 30-vuotiaista. Tänään on 8 000 nuorta työeläkkeellä.

Mielenterveysongelmilla on seurauksia yhteiskunnallemme, mutta tärkeintä ovat seuraukset ihmiselle. Tästä syystä meidän on investoitava nyt mielenterveyspalveluihin.

Ennaltaehkäisevällä työllä pystymme vähentämään mielenterveysongelmien monimutkaistumista. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tulee vahvistaa ja resursseja tulisi lisätä kaikilla tasoilla Suomessa.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto ei kykene tällä hetkellä vastaamaan lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeeseen, jolloin erikoissairaanhoitomme ruuhkautuu. Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, johon meidän tulee jokaisessa Suomen kunnassa priorisoida seuraavan valtuustokauden aikana. Mielenterveyspalveluihin varattavia resursseja ei tule nähdä vain kulueränä, vaan ne tulee nähdä tärkeänä investointina ihmiskuntaamme.

Sari Somppi (r.)

kriminologi, psykologian maisteri

Vaasa

Kommentoi