Lukijoilta: Meitä huijataan energiansäästöillä ja ympäristöhyödyillä

Miksi Suomi edelleen käyttää suurta energiavarausta katu- ja tienvalaistuksessa koko maassa? Elohopea-korkeapainepurkauslampun tai lyhennettynä HQL-lampun kaikki tunnistavat hieman kylmän sinertäväksi (4000K ja matala Ra) tie- ja katuvalaistusvalaisimeksi. HQL-lamppu (50 lm/W) oli jo 80-luvun alussa epätaloudellinen käyttää verrattuna uudempaan natriumkorkeapainepurkaus-lamppuun tai NaH-lamppuun, joka tunnetaan tie- ja katuvalaistuksessa keltaisena valona (2000K ja erittäin matala/huono RA-arvo).

Mutta Suomessa meillä on ”sisu”, joten annamme edelleen HQL-lampun hallita täysin katuvalaistuksessa ja kaikilla kyläteillä ja myös pääteillä, mutta ei kuitenkaan moottoriteillä.

Olemme jatkaneet uusien projektien valmistamista HQL-lampulla 2000-luvulle saakka. Lamppua käytettiin myös pysäköintialueilla, julkisessa rakentamisessa, kuten koulujen, kaupungintalojen, kirkkojen, toimistojen, teollisuuden, kaupan ja yrityksien ulkovalaistuksessa sekä monissa muissa kohteissa, jotka ovat laajuudeltaan vähintään yhtä laajoja kuin tie- ja katuvalaistuksessa.

Sitten koko maailma ja Eurooppa ja siten EU heräsivät ja totesivat, että elämme keskellä ympäristökriisiä, jossa keskilämpötila nousee ja valtavan korkeat hiilidioksidipäästöt vallitsevat. EU keksi melko nopeasti erilaisia rajoituksia tilanteen parantamiseksi. Yksi niistä on lamppujen vaihtaminen uusiin LED-lamppuihin ja valaisimiin.

Hehkulamppu on jo kokonaan poistettu käytöstä koko EU:ssa, samoin kuin useimmat halogeenilamput ja niiden muunnokset. Muille lampuille ja liitäntälaitteille asetettiin tehokkuusvaatimukset, jotka niiden on täytettävä voidakseen pysyä markkinoilla.

HQL-lamppu kiellettiin 13. huhtikuuta 2015. Energiasyöpöt lamput kiellettiin lopulta. Tämä kielto oli täysin mahdollista, koska uudet LED-valaisimet (Light Emitting Diode) olivat jo markkinoilla valmiina tuotteina, sekä lamppuina että integroituina valaisimina. Integroidulla valaisimella tarkoitetaan, että lamppu ja liitäntätekniikka ovat yksi yksikkö.

Näyttää valitettavasti olevan niin, että HQL-lampun käyttöä jatketaan kahdesta syystä.

Ensimmäinen asia on HQL-lampun ominaisuudet. HQL-lamppu syttyy ”loputtomasti”, mutta ei anna paljon mitään valoa, kun lampulle tulee riittävästi käyttötunteja. Lampulla on silti sama sähkönkulutus kuin uudella lampulla, 40 000 tunnin jälkeen enää vain 20%. Valon määrä laskee joissakin tapauksissa lähes 0%:iin kolminkertaisen palamisajan jälkeen. Näin on joillakin kyläteillä ja kiinteistöjen aluevalaistuksessa Pohjanmaan ympäristössä ja koko Suomessa.

Tätä voidaan helposti havainnollistaa vesihanalla. Kuvittele vesihana yli 30 000 tunnin ajan toimineen HQL-lampun sijasta. Haluat tietyn määrän vettä, kun se ”palaa”. Todellisuus on se, että saat vain 20% verrattuna siihen mitä olet pyytänyt. Mutta sen sijaan se suihkuttaa 80%:n vuotoa putken takana. Tämän vertauksen mukaan 80% energia vuotaa jokaisesta valaisimesta, kun lamppu palaa.

Jos kyseessä olisi vesihuoltoverkko, vesilaitos olisi varmaan korjannut vuodon vuorokauden sisällä. Mutta kun kyseessä on abstrakti sähkö, sen on annettu jatkua vuosikymmenien ajan.

Toinen asia, joka vaikuttaa tieverkon valaisimiin on se, että näitä korvataan hitaalla vauhdilla. Eri katu- ja tievalaistusprojektien omistajat ovat kasanneet HQL-lampun turvavarastoja viideksi, ehkä kymmeneksi vuodeksi.

On ehdottoman kohtalokasta, että uudistaminen on edelleen suurelta osin toteutumatonta. Meillä on siis useita tosiseikkoja, joiden vuoksi on mahdotonta ajatella, että näiden energiaa kuluttavien ja huonojen valojen uusiminen ei tapahdu nopeammin kuin teillä on nähty. Mainitsen niistä viisi.

Ensinnäkin HQL-lampun ominaisuudet olivat alusta lähtien (1930-luvulta) huonot. Sen valoteho on pieni (lm / W = epätaloudellinen), sen oma hyötysuhde laskee nopeasti = se heikkenee nopeasti valotehon ollessa huono jo uutena.

Toiseksi, kansainvälisen arvion mukaan HQL-lamppu oli jo täyttänyt roolinsa 1980-luvun alussa, ja se lopetettiin Euroopassa tuolloin edellä mainittujen syiden vuoksi.

Kolmanneksi, 13.4.2015 voimaan tulleiden EU-määräysten mukaan HQL-lamppua ei saa myydä, mutta käyttäjien hankkimat lamput voidaan käyttää loppuun.

Neljänneksi, LED-lamput ovat olleet markkinoilla vuodesta 2010 lähtien useilta valmistajilta. LED-lampun ansiosta toinen suuri voitto näkyy selvästi kuluttajien ja veronmaksajien sähkölaskuissa. LED-lamppu puolittaa (karkeasti ottaen) virrankulutuksen ja siten sähkölaskun. Optimaalisesti, kun siirrytään HQL:stä LED-teknologiaan, on mahdollista vähentää sähkölaskua 65 prosenttia. Optimointi riippuu tapauskohtaisesti, mikä tekninen ratkaisu on sopivin.

Viidenneksi. Joissakin tapauksissa nykyinen energiaa kuluttava HQL-lamppu on mahdollista korvata suoraan energiatehokkaalla LED-lampulla korvaamatta valaisinta. Tällöin voidaan saavuttaa noin 70%:n säästö tai toisin sanoen vähentää tehoa verrattuna noin 30%:iin hiipuvasta HQL-lampusta ja pienentää siten sähkölaskua samassa suhteessa.

Ymmärsit aivan oikein! Lasku oletetussa esimerkissä: 8 000 euroa on korvaava LED-lamppua käyttäen vain 2 400 euroa. Muutaman kuukauden takaisinmaksuajalla! Talousosasto, luitte ihan oikein! Lisäksi jotkut valmistajat lupaavat 50 000 tuntia elinikää ja jopa 5 vuoden todellisen takuun.

Kaupan päälle saat valaistuksen, jolla on paremmat ominaisuudet kaikissa kohdissa. Esimerkiksi LED-lampun Ra-arvo on paljon parempi kuin HQL: llä ja erityisesti NaH-lampulla. Ra-arvo tarkoittaa sitä, kuinka todenmukainen valo on luonnonvaloon verrattuna.

Voit myös laittaa pidempiä pylväitä ja lisätä pylväiden etäisyyttä säästöjen lisäämiseksi. Tämä voi lisätä häikäisyä, mutta ne auttavat ympäristö- ja energiaystävällisen ratkaisun ottamista huomioon.

Monissa tapauksissa vanhalla HQL-lampulla varustettujen valaistusjärjestelmien omistajan kokonaisenergialasku voi puolittua tai jopa pienentyä 40 prosenttiin nykytasosta, kun valaistus uusitaan.

Jos oletetun kunnan sähkölasku on 250 000 euroa vuodessa, se voi olla jopa vain 100 000 euroa/vuosi lamppujen tai valaisimien uusimisen jälkeen.

Tai kaupungilla, jonka sähkölasku on 500 000 euroa/vuosi, se voi olla jopa vain 200 000 euroa/vuosi lamppujen tai valaisimien vaihdon jälkeen.

Monissa tapauksissa joudut vaihtamaan kaikki vanhat HQL-valaisimet ja ehkä jopa pylväät. Sitten on väite, että siitä tulee suuret investoinnit. Kyllä, mutta väite ei pidä paikkaansa, koska takaisinmaksuaika on edelleen lyhyt ja maailmamme hikoilee ja valittaa päivittäin, että olemme jäljessä ympäristötoimenpiteistä, jotka vähentäisivät energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä.

Lisäksi pylväiden vaihto on väistämätöntä riippumatta siitä, mitä lamppua käytät, samoin kuin vaihto maakaapeliin. Ja jos sijoitus tuntuu liian raskaalta, voidaan nykyään valaistusjärjestelmä vuokrata esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi sopivan palveluntuottajan kanssa tehdyllä leasing-sopimuksella.

Valtion, kaupunkien ja kuntien odottaisi olevan edelläkävijöitä yksityisen sektorin ja yksityishenkilöiden edessä tässä asiassa, mutta se ei selvästikään ole asia.

Alueellamme, joka väittää olevansa Suomen energiaklusteri numeroo 1, nykytilanne on täysin käsittämätön ja tuomittava.

Vertailun vuoksi muut investoinnit uuteen energiaan ja infrastruktuuriin maksavat huomattavasti enemmän. Esimerkiksi sähköautojen latausinfrastruktuuri.

Kenneth Henriksson

Mustasaari

Kommentoi