Lukijoilta: Mielenterveyden edistäminen on kaikkien asia

Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyshäiriöiden hyvä hoito on tärkeää kansanterveyden ja alueiden elinvoimaisuuden näkökulmasta. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset yhteiskunnalle ovat noin kuusi miljardia euroa vuodessa, joten kyseessä on merkittävä kansantaloudellinen haaste.

Monen perheen tarinassa hoitoon pääsy viivästyy ja ongelmat kasvavat. Koronapandemia on lisännyt henkistä pahoinvointia ja kasvattanut huonosti lyhenevää mielenterveysvelkaa.

Mielenterveyspalvelujen käytön ja useiden sosiaalietuuksien kustannusten (suorat kustannukset) lisäksi psyykkinen pahoinvointi aiheuttaa epäsuorina kustannuksina työllisyyden ja tuottavuuden laskua. Mielenterveyshäiriöt myös lisäävät yksilöiden arvottomuutta, häpeää ja syyllisyyttä.

Ammattilaiset ja päättäjät puolestaan vaativat lisää voimavaroja psyykkisen pahoinvoinnin hoitamiseksi. Uusia hoitajia ja lääkäreitä on hankala löytää, mutta olisiko helpompi etsiä uusia toimintatapoja. Vai onko niin, että mielenterveyshäiriöiden hoito on vain yhden toimijan vastuulla?

Mitä tapahtuisi, jos vaalisimme mielenterveyttä yhtä innostuneesti kuin liikuntaa, sosiaalista mediaa, lemmikkieläimiä ja muita mukavia asioita?

Miksi mielenterveys ei ole megatrendi, vaikka henkistä hyvinvointia uhkaavat asiat ovat Euroopankin yhteinen huolenaihe.

Mielenterveyden edistämiseen ja pahoinvoinnin ehkäisyyn sijoitettu toiminta on kannattava investointi.

Ehkäisevä ja kuntouttava toiminta voi pelastaa monen lapsen ja nuoren syrjäytymiseltä ja onkin sosioekonomisesti kannattava investointi.

Mielenterveyden edistämisen sekä mielenterveyspalvelujen rakenteet muuttuvat yhtenäisemmiksi vuonna 2022, kun Pohjanmaan hyvinvointialue järjestää koko alueen sote-palvelut.

Tässä uudessa rakenteessa toivottavasti voidaan paremmin tunnistaa kokonaisuuksia ja luoda myös ehkäisevälle ja mielenterveyttä edistävälle työlle hyvä monitoimijainen ja -ammatillinen kokonaisuus.

2020-luvulla on korkea aika satsata painokkaammin mielenterveystyöhön. Olisi aika valjastaa ja tunnistaa entistä tarkemmin hyvää mielenterveystyötä tekevä kolmas sektori; yhdistykset ja järjestöt. Tapahtuma-ala tuottaa myös paljon henkistä hyvinvointia, teatteria ja musiikkia unohtamatta. Pohjanmaalla toimii myös monia urheiluseuroja, joiden joukkueiden suoritukset painuvat kehoon ja mieleen.

Esimerkiksi Vaasan kaupunki on sijoittanut paljon odotuksia ja voimavaroja akkuteollisuuteen. Voisiko Vaasa ja Pohjanmaa seuraavaksi tulla kuuluisaksi hyvin toimivista mielenterveyspalveluista?

Miksi emme yhdessä eri toimijoiden kanssa voisi laatia koko maakuntaa koskevan mielenterveysstrategian, jossa keskityttäisiin palvelujen kehittämisen lisäksi uudenlaisten psyykkistä hyvinvointia edistävien toimien esittelyyn?

Hyvä mielenterveys on merkittävä voimavara maakunnan elinvoimaisuuden kannalta.

Pohjanmaan väestö on maamme kärkeä hyvinvoinnissa. Hyviä toimenpiteitä on monissa kunnissa jo tehty ja onko seuraava toimenpide maakunnallisten uusien käytäntöjen pilotointi; esimerkiksi pienten lasten vanhempien mielenterveyden katsastukset, ilman lähetettä sisään käveltävät mielenterveysneuvontapisteet (jotka sijoitetaan kauppakeskuksiin ja muiden palvelujen lähelle) sekä osatyökykyisten nopeampi tunnistaminen ja palkkaaminen?

Henkiseen hyvinvointiin budjetoidut voimavarat antavat hyvän tuoton ja hyvinvointia väestölle.

Ihmisten hyvinvointi koostuu monista osista ja on helpompi aloittaa mielenterveyden turvaaminen edistävistä toimista.

Olemme odottaneet kauan, että mielenterveyspalvelut kehittyisivät. Kuinka moni tietää, miten paljon mielenterveyden ongelmat aiheuttavat muutakin tuskaa kuin varsinaiset oireet.

Miltä tuntuu häpeä, leimaantuminen tai asiointi viranomaisten kanssa, kun voimat eivät riitä.

Miten hinnoittelet kaiken tämän?

Nyt on aika muutokselle.

Jarkko Pirttiperä

Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän johtaja, MBA, 40 vuotta töissä sotessa

Kommentoi