Lukijoilta: Mielenterveysongelmia ei paperilla hoideta

Eduskunta vastaanotti syksyllä Terapiatakuu-kansalaisaloitteen.

Aloitteen tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun. Oireen mukainen hoito alkaisi kuukauden sisällä hoitoon hakeutumisesta, eikä hoidon aloittamiseksi tarvittaisi erikoislääkärin asettamaa diagnoosia.

Nyt diagnosoinnissa voi kulua useampikin kuukausi ja hoidon saaminen kestää kohtuuttoman kauan.

Mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutuvilla on usein akuutti tarve avulle ja odottaessa ongelmat voivat pahentua aina toimintakyvyttömyyteen asti.

Tällä hetkellä kysymys on, miten hallitus aikoo aloitetta edistää? Vai aikooko edistää ollenkaan?

Yhä useammalla meistä on kokemuksia mielenterveyden haasteista joko omakohtaisesti tai lähipiirissämme. Eikä suunta tunnu muuttuvan.

Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet suurimmaksi sairauspoissaolojen syyksi. Meille on tullut uusi kansantauti – ja rytinällä on tullutkin.

Mielenterveysongelmista johtuvien poissaolojen kasvu on ollut rajua 2010-luvulla etenkin nuorten ja naisten keskuudessa. Niin ikään masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi diagnoosin saaneiden opiskelijoiden määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2000.

Varmasti taustalla on vaikuttanut myös muutos ongelmien tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Uskallamme hiljalleen myöntää, kun emme jaksa tai paketti ei muuten vain pysy kasassa.

Niin ikään olemme siirtyneet yhteisöjen yhteiskunnasta yksilöiden yhteiskuntaan: luontaisia tukiverkkoja ei välttämättä ole yhtä paljon tai ne ovat monimutkaisempia. Mieli ei aina pysy nykyajan tekoälypitoisen, epävarman ja hektisen elämän mukana.

Riippumatta taustatekijöistä ongelma on kuitenkin selvä ja sen hoitamiseen tarvitaan pikaisia toimenpiteitä.

Ihminen ei voi ulkoistaa asioiden käsittelyä yhteiskunnalle, mutta pienellä umpisolmujen avaamisen opettelulla ja keskusteluavulla voi olla jo suuri merkitys.

Terapiatakuun tulokulma on juuri tällainen: pikaista ammattiapua tarvitsijalle. Kaikki hyötyvät.

Ensinnäkin erikoissairaanhoidon resursseja vapautuisi haastavimpien mielenterveysongelmien hoitamiseen.

Toisekseen vältettäisiin työ- ja opiskeluelämästä putoamista, joka on myrkkyä ihmisille itselleen, mutta myös yhteiskunnallemme. Sinä itse tai päänsä sisällä kompuroiva perheenjäsen, kaveri tai tuttu saisi nopeampaa apua.

Hallitus lanseerasi juuri kansallisen mielenterveysstrategian vuosille 2020–2030, jossa varsinkin erilaiset menetelmät, polut ja painopisteet pääsevät parrasvaloihin. Lisäksi erilaisiin kokeiluihin on tulossa rahaa.

Mutta kuten psykologiliitto tuoreeltaan totesi, menetelmä ei yksin hoida ketään. Tähän voisi lisätä, että niin ikään erilaisten hankkeiden ja kokeilujen varassa sukkuloiminen ei myöskään ratkaisua tuo.

Mielenterveysongelmiin vastaaminen vaatii resursseja ja nopeampaa hoitoon pääsyä. Terapiatakuu-aloitteessa on selvät sävelet toiminnalle.

Pallo on maan hallituksella ja ministeri Kiurulla.

Aku Autio (kok.)

Kurikka

Kommentoi